Arvostamani asiallisen hauska Rosa Meriläinen kirjoitti nettiblogissaan:
Ymmärrän kyllä niitä ihmisiä, joiden kohtalo on ollut syntyä johonkin Pieksämäelle, Kouvolaan, Riihimäelle tai Raisioon. Minkäs sitä ihminen juurilleen mahtaa, joten jotenkin sitä oudosti viihtyy kotikunnassaan vaikka se olisi miten ankea. Mutta mitä ideaa olisi lähteä lomalle johonkin muuttotappiokuntaan, jossa ei erkkikään viihdy?
Hyvä, Rosa. Minun kohtaloni on ollut syntyä ”johonkin” Kouvolaan. Viihdyn täällä erinomaisesti, olen viihtynyt jo 43 vuotta. Kouvolassa on itse asiassa kaikki, mitä tarvitsen. Pikkunaskalina haaveilin huvipuistosta varsinkin niinä hetkinä, kun istuin Linnanmäellä Enterprisen huimassa kyydissä. Vaan kuinkas kävikään? Tuli Tykkimäen huvipuisto ja tuli siinä samassa vielä Enterprisekin. Kouvola oli taivas ja tiesin, että ”joku” naskali ”jossain” oli minulle varmasti kateellinen.
Sanotaan, että Kouvolasta puuttuu vesi. Ei ole merta, ei ole edes järveä tai kaupungin läpi virtaavaa jokea, josta naarattaisiin hukkuneita veikkotalvipuistolaisia pitkin kesää. Vesi on varmasti monen kouvolalaisenkin mielestä kova juttu, mutta itseäni se ei hetkauta. En ole koskaan nauttinut Helsingissä merimaisemasta tai Tampereella siitä, kun sillan alta kulkee vettä. Tai että sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa puistossa on rentoa istuskella hanuri vihreänä ja nauttia elämästä. Ehkä myös poimia nivusista kusiainen ja ottaa ilo irti siitä, kun tädin ulkoiluttama Rekku vääntää isoa höyryävää vilttisi naapuriin.
Vesi ei ole minun juttuni. Itse asiassa meri on pelottava ja talvella sieltä puhaltaa jäätävä tuuli. Joki… niin, siinähän sitä vettä menee.
Rosa, heitän tähän kohtaan, että Kouvola on tosiaan muuttotappiokunta. Meitä on täällä tällä hetkellä 88 174, kun vuotta aiemmin vastaava lukema oli 88 436. Mutta tuota en ole aiemmin tullut ajatelleeksi, ettei muuttotappiokuntiin kannata lähteä lomailemaan, koska siellä ei viihdy se kuuluisa erkkikään. Hetkinen, Kainuuhan on perinteisesti ollut muuttotappioaluetta kokonaisuudessaan. Ja me onnettomat olemme lähdössä sinne lomailemaan innosta puhkuen. Meissä lienee vikaa?
Rosa, minä kävin Helsingissä keskiviikkona. Kiva oli käydä, mutta yksi päivä riitti taas niitä kireänaamaisia, kiirehtiviä ja töykeitä ihmisiä, liikennevaloissa seisomista, kalliita parkkihalleja ja nurkilla nojailevia ties keitä. Tosin Forumin Alepan kassaneidille, jota aivastutti, annan täydet pisteet ystävällisestä palvelusta. Hän lienee tullut muualta.
Rosa, kirjoitit, että voiko lasta viedä parempaan paikkaan lomalla kuin Helsinkiin. Yhden päivän otatuksen mukaan ei välttämättä, jos lapsi ei joudu auton tahi muun kulkuneuvon jyräämäksi tai tamppaudu bisnesmiesten laatujalkineiden tallomaksi.
Rosa hyvä, toivon silti, että muuttotappiokunta Kouvola saisi edes joskus mahdollisuuden näyttää sinulle parhaat puolesi. Minä voin toimia oppaanasi (olet jo aikuinen, enkä minä edes Ilkka Kanerva) ja esitellä monipuolisen kaupunkimme nähtävyyksiä, ravintoloita sekä niitä erkkejä, jotka täällä jostain kumman syystä vielä asustelevat. Jos kaupunki ei miellytä, niin ainahan voit todeta: ”Minä lähden Tampereelle.”
Hauskaa lomaa Helsingissä, Rosa Meriläinen.
Jihuu, Juuso!!!
Hitto, sie oot Hyvä. Kyllä nyt Meriläinen kummastuu!!!
Mie voin tulla apuoppaaaksi, nii Roosa ei saa suunvuoroa!
Onneksi Suomesta löytyy paikkoja jokaisen tarpeisiin. Terkkuja kaikille Kouvolaan!
Tama nettiblogi kuuluu samaan sarjaan kuin se kuuluisa rintanappi ”Hmm… haisee hyvalle”. Makuja on monia, hyvaa matkaa…
Kini: Älähän nyt kehu, nousee vielä lätsään koko homma. Mutta tervetuloa apuoppaaksi!
Rosa Meriläinen: Juuri niin, onneksi on paikkoja monenmoisia, joista kukin valitkoon omansa. Terveisesi otamme täällä Kouvolassa ilolla vastaan ja kuten mainittua; kutsu on voimassa.
Sapporo: Arvoisa Sapporo, jouduin hieman muokkaamaan kommenttiasi, koska tätä blogia lukee jostain kumman syystä myös ikäluokka alle 18-vuotiaat. Mutta toisaalta heistä osahan käyttää tuota tiettyä hmm-äläyksellä korvattua termiä jokaisessa lauseessa. Makuja on tosiaan monia, jossain päin maailmaa raaka kalakin on herkkua…
Hyva etta muokkasit kommenttiani. Pelkasin jo hetken, etta jalkikasvun hmm-alaykset menevat puhtaasti minun piikkiini.
Makuja on tosiaan monia. Huomasin tuossa kuukauden lomallani, etta suomalaiset herkut, johon mm. makkara kuuluu, nosti elopainoani 6kg ! joten raaka kala taas maistuu
Sapporo: Mitä kummaa, eikö Jaappanissa kiskotakaan änkyrää? Kai nyt kuljetit kuitenkin jossain kylmälaukussa HK:n sinistä, Kabanossia ja Tulikeppejä sikäläisten maisteltavaksi… Kuusi kiloa, se lähtee otsalta kun kerran hikeä pyyhkäiset!
Lihapiirakkapaketti tuli tuotua ja tietysti ruisleipa

Japanilaiset ei valitettavasti kisko ankyraa
Mutta kaikenlaiset ayriaiset ja kalat, jopa elavana, nayttavat uppoavan. Itse harrastan kuitenkin vain perinteisempia ruokatottumuksia.
Sapporo: Lihistä ja ruisleipää, niillähän sitä tosimies pärjää. Mutta enpä nyt menisi elävää särkeä suuhuni laittamaan!