Suomessa käydään sissisotaa! Vai terroristeistako pitäisi puhua? Vastakkain ovat RKTL:n susitutkijat ja yläsavolaiset metsästäjät. Uhrit löytyvät nelijalkaisten puolelta eli susien joukoista. Jotakin lienee pielessä, jos yläsavolaisen riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenen kotoa löytyy tuore suden ruho.
Samalla alueella eläinlääkäri on joutunut lopettamaan jalkanarussa nääntyneen suden, ja susikolaripaikalle on pystytetty risti, jossa lukee: ”Lepää rauhassa! T. RLKT. Mitä ilmeisimmin viesti on osoitettu riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle eli RKTL:lle.
RKTL:n mukaan Suomen susikanta on harventunut huolestuttavasti. Helmikuisen arvion mukaan Suomessa on 150–160 sutta. Suomen Metsästäjäliito ehätti tämän jälkeen ilmoittamaan oman susikanta-arvionsa: Suomessa on sen mukaan 279—362 sutta. Tarkasti on sudet laskettu!
RKTL:n mukaan Suomessa oli vielä vuonna 2006 noin 250 sutta. Määrä oli kaksinkertaistunut edellisen kymmenen vuoden aikana. Nyt kanta on taas vähentynyt dramaattisesti, ja syyksi epäillään lisääntynyttä salakaatoa. Terrorismin musta alue löytyy sieltä, missä sudet ovat eniten lisääntyneet, eli Kainuusta ja Ylä-Savosta.
Salakaadot ovat ongelma myös muiden suurpetojen suhteen. Suomessa onkin valmisteilla metsästyslain muutos, joka tähtää salametsästäjien sektoriin. Jos muutos toteutuu, lakiin saadaan säännökset törkeästä metsästysrikoksesta ja törkeästä saaliin kätkemisestä.
Tällaisten rikosten tutkiminen antaisi poliisille mahdollisuuden pakkokeinojen käyttöön. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että poliisi voisi matkapuhelimen sijaintitietojen tutkimisen lisäksi myös kuunnella metsästäjien puhelinliikennettä. Tällaiseen toimintaanhan on päästy Suomessa toistaiseksi vain raskaan huume- ja talousrikollisuuden tutkimisessa. Peli siis kovenee suomalaiskorvessa!
PS. Maallikoille on syytä tässä kohtaa muistuttaa, että Suomessa on sekä Metsästäjäin Keskusjärjestö että vuonna 1921 perustettu Suomen Metsästäjäliitto, joka mainostaa itseään Suomen suurimpana vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvana metsästäjien etujärjestönä. Liiton jäsenistö koostuu yli 2 500 metsästysseurasta ja näiden yli 150 000 jäsenestä.
Metsästäjäin Keskusjärjestö perustettiin vuonna 1962 metsästyslailla. Tätä puolivaltiollista järjestöä pidetään Suomessa virallisena metsästysjärjestönä, johon jokainen pakollisen metsästäjävakuutuksen saanut metsästäjä kuuluu.
Metsästäjäin Keskusjärjestön tuloista pääosan muodostaa riistanhoitomaksujen suuruinen valtionavustus. Metsästäjävakuutuksen lisäksi MKJ ylläpitää lakisääteistä metsästäjärekisteriä ja huolehtii riistanhoitomaksujen keräämisestä valtiolle.
Virallisen asemansa vuoksi MKJ ei ole julkisuudessa yleensä mistään eri mieltä RKTL:n kanssa. Tässäkin tapauksessa susikiistan toisena puolena on kunnostautunut Suomen Metsästäjäliitto, ei Metsästäjäin Keskusjärjestö.
