Silmät auki

Tämänpäiväisessä Kymen Sanomissa (30.3.2010) oli artikkeli joka käsitteli muiden kielten, erityisesti englannin, valta-asemaa Suomessa ja sitä kuinka niiden asema jyrää suomen kielen alleen.
Lukiessani tulin pohtineeksi, kuinka paljon muiden kielten sanat ja ilmaisut hallitsevat elämäämme. Jokapäiväinen ympäristömme pullistelee muualta tulleita ilmaisuja. Käytämme jatkuvasti vierasperäisiä lainasanoja huomaamattamme, miettimättä sen kummemmin niiden alkuperää.
Oppilaitoksissa ja työpaikoilla painotetaan kielitaidon merkitystä ja suurin osa nuorista hallitseekin vähintäänkin englantia sujuvasti. Kuten Kymen Sanomien artikkelissakin mainitaan, esimerkiksi monilla tieteenaloilla ja yrityksissä englanti toimii vahvana valtakielenä.
En kiistä kielitaidon korvaamatonta merkitystä, mutta kaiken kansainvälistymisen keskellä herää pelko oman kielen ja kulttuurin katoamisesta. Erityisesti nuoret kohtaavat huomattavan paljon muiden kielten mukanaan tuomaa sanastoa ja sitä kautta se siirtyy heidän päivittäiseen elämäänsä ja kielenkäyttöönsä. Luonnollisesti kuulemme jatkuvasti omaa kieltämme, mutta aito suomen kielen käyttöaste kapenee, kuten Kymen Sanomien artikkelissa mainitaan.
Hyvä keino pitää yllä oman kielensä kielitaitoa on lukeminen. Internetistä ja aikakausilehdistä siirtyminen sanomalehtiin ja kaunokirjallisuuten helpottaa oman kielen ylläpitoa. Toisaalta, myös sanomalehtien uutissivuilla voi törmätä vierasperäisiin sanoihin, kuten artikkelissa mainitaan. Oman kielen ja kulttuurin ylläpitäminen on ylpeys josta kannattaa pitää kiinni.

Minttu, Kotkan aikuislukio

Taas on se aika vuodesta, kun siirretään kelloja. Monelle tuottaa suurta tuskaa pohtia mihin suuntaan sitä kelloa oikein siirretään. Muistisääntöhän on, että kelloja siirretään aina kesää kohti. Silti itsekin aina mietin, että miksi kelloa oikein siirretään. Eilen siirsimme kelloja tunnin eteenpäin.

Kellojen siirron vastaus on valossa. Kesään halutaan lisää valoisuutta ja siksi kellot siirretään aina kesä- ja talviaikaan. Mietin itse, että kuinka paljon valoa se yksi tunti lisää oikein tuo? Kesähän on jo muutenkin valoisa ja valoa tulee mukamas lisää? Talvella taas on pimeää ja tunti taaksepäin lisää sitä. Hyödymmekö siis kellojen siirrosta lainkaan?

Jotkut ihmiset eivät muista siirtää kelloja tai ne siirretään väärään suuntaan. Itsekin olisin varmaan unohtanut sen, elleivät vanhempani olisi muistuttaneet siitä. Eilisen Kymen Sanomista luin, että kellojen siirto oli aiheittanut kommelluksia ihmisille. Jotkut olivat menneet tuntia liian aikaisin töihin ja jotkut ihmetelleet, miksi kaupan kello on tuntia edellä.

Nuorille kesäaikaan siirtyminen tuottaa ongelmia. On herättävä tuntia aikaisemmin kouluun ja ehdittävä bussiin. Tänään ensimmäisellä tunnilla puolet luokkamme oppilaista meinasi nukahtaa ja oppitunti meni ohi korvien. Itselleni väsymys iski puolelta päivin ja olisin halunnut nukkumaan.

Sopeutuminen vie aina jonkin aikaa, mutta pikkuhiljaa rytmiin pääsee taas mukaan. Kohta ei enää muista kellojen siirtoa ja herääminen helpottuu. Ja voihan aina ajatella syksyä; siirrytään talviaikaan ja saa yhden tunnin lisää yöunille.

Lotta Raussi, Karhulan koulun lehtilinkki

Tänään koulussa oli yhteiskuntaoppia kaksi viimeistä tuntia. Tylsää….. Aine ei pahemmin kiinnostanut, enkä muutenkaan jaksa vaivata päätäni yhteiskunnan ihme asioilla. Tänään kylläkin otin itseäni niskasta kiinne ja keskityin tunnilla koska viikonpäästä olisi koe . Huomasin, että aika tärkeestä aineestahan on tarkemmin ottaen kyse.
Keskustelimme tänään valtion veroista ja mihin veronmaksajien rahat menevät. Tärkeisiin asioihinhan ne menevät….mm. yleisiin palveluihin, opettajien,poliisien,lääkereiden ja palomiesten palkkoihin ja jne. Tunnin edetessä aiheet vain liukuivat eteenpäin tylsästi. Yritin keskittyä! Tiukkaa kyllä teki! Yks asia minua kävi kyllä ottamaan päähän ja ihmettelemään nimittäin suomen valtioo kohtaa. Koko ajan ihmisiä kehotetaan menemään julkisilla koska ilmastonmuutos ja saasteet….. mutta kuka menisi kun hinnat ovat pilvissä. Esimerkiksi mussalosta kotkan keskustaaan maksaa lähen päälle 4e suunta. Ihmisiä melkein pakotetaan ostamaan busskortit ja maksamaan niistä 32e joka kuukausi, vaikka sitä ei käyttäisikään jokapäivä. Nimittäin bussikorttikin tulee halvemmaksi kun maksaa 4e per suunta joka toinenpäivä. Tietysti tulee halvemmaksi mennä omalla autolla, eikä käyttää julkisia ja moni päätykiin siihen. Sitten ihmetellään, että julkisilla ei kule paljonkaan porukkaa. Hmm…. Voisi jotkut päättäjät vähän herätellä aivotoimintaa talven jäliltä =) Nimittäin, olen sitä mieltä, että jos julkisten hintoja laskettaisiin ( ja ehkä bensan hintaa ??) niin nostaa alkaisivat julkisetkin vetää ihmisiä puoleensa!

ja sitten yleinen pieni muistus kaikille Earth Hour – tapahtumasta =) muistakaa sammuttaa  valot ensi lauantaina 20.30-21.30! Toivottavasti kotkakin osallistuisi tähän tapahtumaan Loviisan tavoilla!!

Elina H. kotkan keskuskoulu

Tämän päivän (20.3.10) Etelä- Saimaan otsikko kiinnitti huomioni.

Mukavaa, että viisaiden ja vastuullisten nuorten mielipiteet ja arvot tulevat esiin, sillä yleensä mediassa on esillä vain mummoja kaatavat ja lähi- siwasta siideriä näpistävät nuoret.

Luulen sen johtuvan siitä, että uutinen ”Alaikäinen rattijuoppo kiinni viikonloppuna”, on huomattavasti enemmän uutisoinnin arvoinen kuin ”Naapurin Maija boikotoi ulkomaisia elintarvikkeita”.

Suurin osa nuorista on loppujen lopuksi aivan kunnollista ja viisasta porukkaa, vaikka niitä pölvästejä löytyy, mutta niin on myös jokaisessa sukupolvessa.

Kyllä suurinta osaa nuorista huolettavat ilmastonmuutos, työttömyys ja monet muut vakavat asiat. Monet myös vaikuttavat asioihin, tavoilla jotka ovat nuorille mahdollisia.

Emme me nyt ihan toivottomia ole?

Santeri Hammaren, Ruokolahden Kirkonkylän koulun lehtilinkki

Kävellessäsi kadulla näet usein hyvin erilaisesti pukeutuneita ihmisiä. Joillain ihmisillä näkyy päällään ylisuuria vaatteita, toiset ovat pukeutuneet viimeisimmän muoti-ilmiön mukaan, jotkut ovat pukeutuneet vain ja ainoastaan mustaan kun taas toisilla on vain ja ainoastaan kirkkaampia värejä. Myös erikoisuuksia löytyy, kuten vaikkapa lolitat.
Varsinkin meille nuorille oma tyyli tuntuu olevan hyvinkin tärkeä asia. Vaatekauppasta etsimme jotain mikä meistä itsestämme näyttää hyvältä. Jos esimerkiksi olet ihminen joka pitää vain ja ainoastaan mustasta ja ystäväsi ehdottaisi sinulle kirkkaan keltaista paitaa kieltäytyisit luultavemmin edes ajattelematta asiaa ollenkaan. Itse olen ainakin sellainen ihminen joka nähdessään jotain mikä tuntuu juuri minulta itseltäni samantien kun näen kyseisen vaatteen tai oli kyseessä mikä tahansa tavara tai esine on kyseisen asian osto minulle iloinen asia jonka takia voin olla onnellinen pitkänkin aikaan. Huomasin tämän viimeeksi muutama päivä sitten etsiessäni itselleni kenkiä. Nähdessäni kengät jotka samantien halusin oli ostopäätös jo täysin varma ja nyt kyseiset kengät komeilevat kenkähyllyssä käyttövalmiina. Oman tyylin löytäminen voi kuitenkin olla aika työläs prosessi tai sen muodostaminen voi viedä kauan varsinkin vaatteiden kanssa, sillä raha ei kasva puissa. Kuitenkin tyylin löydyttyä huomaa olevansa iloisempi ja huomattavasti onnellisempi kuin aijemmin, näin ainakin itse olen asian kokenut.
Ystävyyspiirin jäsenistö voi koostua ihmisistä jotka pukeutuvat samalla tavalla, mutta mielestäni paljon rikkaampi ystäväpiiri on sellainen, jossa jokainen pukeutuu hieman erilailla ja mielestäni ihmiset jotka uskaltavat näyttää juuri sellaisilta kuin haluavat ovat rohkeita ja ainakin itse kadehdin heitä, mutta parhaani mukaan yritän juuri sellainen kuin tunnen itseni olevan. Loppujen lopuksi oma tyyli on sellainen jossa viihtyy eikä näin ollen ole hyvä kuunnella muiden mielipidettä siitä miltä kenenkin tulisi näyttää tai mitä kenenkin tulisi pukea ylleen. Jokainen on kaunis, komea, hyvän näköinen juuri sellaisenaan kuin on.

Taija Kinnari, Iitin lukion lehtilinkki.