Tämänpäiväisessä Kymen Sanomissa (30.3.2010) oli artikkeli joka käsitteli muiden kielten, erityisesti englannin, valta-asemaa Suomessa ja sitä kuinka niiden asema jyrää suomen kielen alleen.
Lukiessani tulin pohtineeksi, kuinka paljon muiden kielten sanat ja ilmaisut hallitsevat elämäämme. Jokapäiväinen ympäristömme pullistelee muualta tulleita ilmaisuja. Käytämme jatkuvasti vierasperäisiä lainasanoja huomaamattamme, miettimättä sen kummemmin niiden alkuperää.
Oppilaitoksissa ja työpaikoilla painotetaan kielitaidon merkitystä ja suurin osa nuorista hallitseekin vähintäänkin englantia sujuvasti. Kuten Kymen Sanomien artikkelissakin mainitaan, esimerkiksi monilla tieteenaloilla ja yrityksissä englanti toimii vahvana valtakielenä.
En kiistä kielitaidon korvaamatonta merkitystä, mutta kaiken kansainvälistymisen keskellä herää pelko oman kielen ja kulttuurin katoamisesta. Erityisesti nuoret kohtaavat huomattavan paljon muiden kielten mukanaan tuomaa sanastoa ja sitä kautta se siirtyy heidän päivittäiseen elämäänsä ja kielenkäyttöönsä. Luonnollisesti kuulemme jatkuvasti omaa kieltämme, mutta aito suomen kielen käyttöaste kapenee, kuten Kymen Sanomien artikkelissa mainitaan.
Hyvä keino pitää yllä oman kielensä kielitaitoa on lukeminen. Internetistä ja aikakausilehdistä siirtyminen sanomalehtiin ja kaunokirjallisuuten helpottaa oman kielen ylläpitoa. Toisaalta, myös sanomalehtien uutissivuilla voi törmätä vierasperäisiin sanoihin, kuten artikkelissa mainitaan. Oman kielen ja kulttuurin ylläpitäminen on ylpeys josta kannattaa pitää kiinni.
Minttu, Kotkan aikuislukio