Tämän päivän (6. helmikuuta) Kymen Sanomissa oli juttu rikkaiden tavaroista. Muotilaukkuja lintuhäkeissä ja vanhahko nainen yli 10 sentin koroissa. Rahojensa juominen onnistuu kyllä nopeasti kolmen tonnin viinipulloilla. Käytetään ylihinnoiteltuja merkkivaatteita, ostetaan iltajuhlalaukkuja ja näytetään kauniilta satojen eurojen meikit naamassa. Tapetaan omat jalat piikkikoroilla ja hymyillään. Maailmassa on liikaa turhia asioita, joita kukaan ei todella tarvitse.
Haitissa kärsitään, Afrikassa kärsitään, maailmassa kärsitään. Mutta ”Niin kauan kun mulla menee hyvin, sillä ei oo mitään väliä. Eihän me kuitenkaan maailmaa voida parantaa.” No ei voidakkaan. Ei koko maailmaa.
Ehkä kaikkien pitäisi joskus miettiä, mitä jos voittaisit lotossa. Mikä tekee meidät loppujen lopuksi onnellisiksi? Vaatteet, hajuvedet, nahkapäällysteiset urheiluautot? Jatkuva laiskuus ja juhliminen?
No joo, perhe voi tehdä onnelliseksi, jos sellainen on. Oma kulta ja lapset ja ”normaali” elämä. Mutta tuskin ihmiset siihen tyytyy, jos voittaa lotossa miljoonia. Silloin pitää mullistaa elämä, lopettaa työt ja lähteä vaikka ulkomaille. Vähintäänkin pitää ostaa isompi talo ja hieno auto. Ensimmäinen vuosi voi olla vielä ihan mukava. Ehkä toinenkin, mutta kolmas alkaa jo maistua kuivalle rahalle. Kahiseville seteleille, ihmisille, jotka katsovat sinua euron merkit silmissä, luvaten tehdä mitä vain, mitä herra/rouva/neiti haluaa. Kaikkea saa ja kuinka paljon tahansa.
Lotto”voitto” voi olla myös lottokirous. Rahaa on liikaa, se voi kovettaa ihmisen, tehdä kaikesta tyhjänpäiväistä. Ei ole syytä tehdä mitään, koska voi palkata ihmisiä tekemään sen puolestasi. Miettiä vain, mikä tekisi onnelliseksi. Ehkä viikon shoppailumatka Pariisissa voisi piristää. Hetkeksi. Mutta voi myös tulla aika, jolloin haluaisi viskoa kaiken omistamansa suurelta parvekkeeltaan ulos ja palata aikaan, jolloin oli ”normaali”.
Rahaa pitää osata käyttää. Jos todella tietää, mitä haluaa, eikä tuhlaa rahojaan sellaiseen, mitä ei tarvitse, voi selviytyä. Sitä voi luulla, että raha tuo vain iloa ja turvaa. Mutta aina ei ole niin. Ihmisluontoon kuuluu jonkin suuremman etsiminen tai miettiminen. Se on hölmöä ja joskus kiduttavaa, mutta niin vain on. Täytyy olla jotain, jolla on merkitystä.
Jos itse voittaisin lotossa (vaikka en edes lottoa), matkustelisin. Auttaisin, rakentaisin omin käsin kaivoja Afrikassa. Tekopyhyyttä, voi olla. Mutta jotain pitäisi tehdä. Ehkä hukkuisin omiin rahoihini. Liikaa valintoja, asioita, joita voisi saada. Kaikki on mahdollista. Ehkä se olisin minä, joka kipittelisi Pariisin kaduilla Pradan laukku käsivarrella. Raha voi muuttaa ihmisen.
Roosa, Karhulan koulun lehtilinkki
