Nuori! Oletko huolissasi tulevaisuudestasi? Miltä opiskelemasi alan työllisyystilanne näyttää? Oletko jäämässä vaille säännöllistä palkkaa? Jos nämä kysymykset saavat sinut pohtimaan tai eivät vastoin herätä minkäänlaisia ajatuksia, kannattaa sinun ainakin hetkeksi silmäillä tilannettasi nyt. Muutoshaluinen ja sopeutumiskykyinen nuori, joka kykenee sorvaamaan taitojaan uudenlaiseen uskoon, on huomisen työmarkkinoiden avainhenkilö.
Mutta huomisen työmarkkinat eivät odota sinua raksalla tai paperitehtailla. Ne odottavat sinua studioilla, peliyhtiöissä. Kyllä, toiminnassa, jota vanhempamme vuosia ylenkatsoivat nenää nyrpistäen, lepää nyt monen nuoren vaihtoehtoinen reitti työelämään. Tiistain 16. helmikuuta Etelä-Saimaassa on erittäin mielenkiintoinen artikkeli tietokone- ja konsolipeliyritysten räjähtävästä noususta markkinoille.
Pelejä pelataan kaikkialla ikään ja sukupuoleen katsomatta. Digitaaliset pelit teki tunnetuksi Nintendo pikselimäisillä tasohyppelyillään. Vuosikymmenten edetessä pelejä on tulvinut koteihin vuolaasti kiihtyvänä virtana. Teknologian kehittymisen myötä ruudulle on saatu yhä aidomman tuntuisia maailmoja. Viime vuosikymmenen kuuma peruna olivat monet lifestyle-pelit ja tietysti Guitar Heron ja Wiin kaltaiset rahasammot, jotka loivat pelaamiseen aivan uuden ulottuvuuden
Suomessakin toimii noin 60 peliyritystä. Julkaisupuolen tosin hoitavat suuret ulkomaalaiset toimijat. Pelibisneksen liikevaihto on artikkelin mukaan yli kaksinkertaistunut neljän vuoden aikana. Suomessa työpaikkojen määrä kasvoi samassa ajassa yli kuudellasadalla. Ilman kristallipalloa voi melko varmasti todeta, etteivät tilastot ainakaan laskuun lähivuosina kurvaa.
Pelialalla tarvittavien taitajien kirjo on laaja. Hyvää mielikuvitusta ja luovaa mieltä odotetaan pelien suunnittelijoilta ja käsikirjoittajilta. Näissä ideariihissä syntyneet ajatukset jalostetaan pelattavaan muotoon ohjelmoijien ja graafikoiden käsissä. Tämäkään ei vielä riitä, vaan valmiin pelin myymiseksi tarvitaan kestävää markkinapäätä, mainonnan hallitsemista ja kuluttajien vaatimusten tuntemusta. Peliyritys on siis monenlaisten osaajien luoma konsepti.
Työtä tällä saralla riittää varmasti, mutta yksi kysymys minulla heräsi. Mihin tulevien suunnittelijoiden kannattaisi kiinnittää huomiota? Monet tutkijat ja toki myös vanhemmat ovat huolissaan siitä, kuinka lasten ja nuorten vapaa-aika kiertyy tiukemmin vain pelaamisen ympärille. Pelatessa on mahdollista kehittää motoriikkaa ja älyä, pelaamisen avulla voi myös kasvattaa. Toisaalta, pelaaminen voi kasvattaa aggressiota, turruttaa empatiaa ja lamaannuttaa aisteja.
Me voimme lyödä kaksi kärpästä samalla lätkällä erikoistumalla pelialalle. Turvaamme oman leipämme ja oikeilla valinnoilla myös seuraavan sukupolven kestävän kehityksen.
Tomi Kiviluoma, Etelä-Saimaa