Maa on lunta täynnä ja hiihtokelit ovat huipussaan. Miksei laduilla kuitenkaan näy nuorisoa? Onko uusi sukupolvi unohtanut hiihtämisen? Itse olen tänä talvena käynyt hiihtämässä vasta kaksi kertaa, mutta tavoitteena on enemmän.
Latukoneet kulkevat joka päivä ja aina on ollut hyvät ladut hiihdettäessä. Niin perinteisellä kuin luistelulla pystyy todella hyvin hiihtämään ja valaistut ladut mahdollistavat iltaiset hiihtolenkit. Ainahan sukset eivät pidä ja kovat pakkaset pitävät pois laduilta. Nämä ovat mielestäni ainoat huonot puolet hiihtämisessä.
Kotkassa on monta hiihtopaikkaa ja niissä pystyy itse määrittämään hiihtolenkkinsä pituuden. Jokaisella ladulla on kuntokirja, jonne voi merkitä omat hiihtokilometrinsä. Luulisin tämän jo motivoivan nuoria hiihtämään. Vanhemmat ihmiset kuitenkin hiihtävät omaksi ilokseen, mikä on myös hyvä juttu.
Oma hiihtotalveni huipentuu aina viikonmittaiseen Lapin matkaan maaliskuussa. Siellä on huikeat maisemat ja aivan erilaista hiihtää kuin täällä. Hiihdän kuitenkin omaksi ilokseni myös täällä, koska pidän siitä ja se tuo hyvän mielen.
Lotta Raussi, Karhulan koulun lehtilinkki
