Kielipuolen päiväkirja

Havainnekuva Citycon Oy:n suunnittelemasta Ison-Kristiinan kauppakeskuksen laajennuksesta. KUVA CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT OY

Kirkko pitää rakentaa keskelle kylää. Tämän totuuden nimeen vannovat useimmat Lappeenrannan keskustan kehittäjät. Se osoittaa, että keskustan kehittäminen on useimmille näistä ihmisistä enemmän uskon kuin järjen asia.

Toki aika monella näkyvällä keskustan kehittäjällä on näkemyksilleen myös omaan bisnekseen tai omistukseen liittyvä järkevä intressi.

Tällaisen tavallisen keskusta-asujan kannattaa kuitenkin muistaa se, että kuluttajan kannalta jokainen kilpailun rajoittamiseen tähtäävä viranomaismääräys on myös kustannus, joka realisoituu hinnoissa. Tämän tosiasian tietää jokainen, joka on vaivautunut tutustumaan edes taloustieteen alkeisiin. Ilmaisia lounaita ei ole kaavoituksessakaan.

Kaavoituksen vanhat virheet tietenkin kostautuvat nyt kaupunkisuunnittelussa. Edellinen kaupunkisuunnittelijasukupolvi vieraili opiskeluaikoinaan mieluummin Itä- kuin Länsi-Saksassa.

Opiskelu kylmän sodan aikaisessa Keski-Euroopassa olisi tehnyt terää. Sieltä olisi löytynyt paljon Lappeenrannan kokoluokan vanhoja kulttuurikaupunkeja, joista olisi voinut ottaa esimerkkiä.

Euroopassa vanhoja, yleensä jo keskiajalla rakennettuja kaupunkikeskustoja pitää elinvoimaisina ja vireinä hengästyttävän kaunis miljöö ja sen henkimä kaupunkikulttuuri.

Lappeenrannassa kaupungintalon ympärille syntyneen liikekorttelin kaltaisiin arkkitehtonisiin ratkaisuihin ei vanhoissa kulttuurimaissa juuri törmää. Lappeenrannan keskusta saarnaa nyt aivan liian monessa kadunkulmassa rumuuden evankeliumia.

Joka paikassa suunnittelijoiden pitää kuitenkin ratkaista sama logistinen ongelma: henkilöautot ja ihmiset sopivat huonosti samaa kaupunkitilaan.

Suurissa kaupungeissa osa liikenteestä ja autojen pysäköintipaikat laitetaan maan alle.

Maanalaisista pysäköintitiloista haaveillaan myös Lappeenrannassa. Valitettavasti näille haaveille ei löydy taloudellista pohjaa kuin korkeintaan veronmaksajien kukkarosta.

Maanalaisten pysäköintihallien rakentaminen vaatisi aivan uudenlaista tehokkuutta myös maanpäälliseen rakentamiseen. Kukaan tuskin on kuitenkaan valmis hyväksymään esimerkiksi City-kortteliin korkeaa tornitaloa tai repimään keskustan nykyistä rakennuskantaa maan tasalle uusien tehokkaampien alta.

Osa hankkeesta voitaisiin ehkä rahoittaa myymällä keskustan asukkaille pysäköintipaikkoja. Asiointia varten keskustasta pysäköintipaikkaa hakevat autoilijat tuskin ovat valmiita maksamaan palvelusta hintaa, joka kattaisi pysäköintiluolan rakennus- ja ylläpitkokulut.

Kaupungin ”hovirakentajan” mielestä vanhojen talojen purkaminen ja uusien rakentaminen näin vapautuville keskustan tonteille on jo nyt niin kannattamatonta, ettei kaupungille sopimuksen perustella kuuluvaa korvausta kiinteistön arvonnoususta tarvitse maksaa.

Aika kohtuutonta olisi satsata autopaikkojen rakentamiseen myöskään miljoonia euroja veronmaksajien rahoja samaan aikaan, kun koulut, sairaalat ja kaupungin viemärilaitos on kiireellisten korjausinvestointien tarpeessa. Yhä syvenevään talousahdinkoon ajautuvat kaupungin rahat eivät varmasti riitä kaikkiin tarpeisiin. 

Ainakin kannattaisi vielä muutama vuosi odottaa ja katsoma, miten esimerkiksi Kuopiolle ja Mikkelille vastaavissa hankkeissa käy.

Niillä joilla on Kauppakadun ja Valtakadun risteyksen ympärillä vaalittavinaan ihan omia etuja, on tietenkin lupa sumuttaa ja vedättää päättäjiä kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Huolestuttavaa on se, miten huonosti suuri yleisö vielä tiedostaa parhaillaan käynnissä olevan talouden rakennemuutoksen syvyyden. Me emme voi säilyttää nykyistä elintasomme myymällä toinen toisillemme Kiinassa tehtyjä tavaroita ja Intiassa räätälöityjä palveluja.

Maailmantalouden kummallisuuksiin kuuluu kuitenkin se, että myymällä näitä tavaroita ja palveluja venäläisille voimme jatkossakin säilyttää edes säällisen elintason.

Venäläisten ostosmatkailu on ja pysyy, jos Lappeenrannassa hintataso ja kaupan palveluiden saavutettavuus voidaan pitää järkevällä tasolla.

Venäläisten ostosmatkailu tuskin loppuu edes Venäjän jäsenyyteen Maailman kauppaliitossa WTO:ssa. Korkeat tullit eivät ole ainoa hintoja nostava tekijä Venäjällä. Sitä paitsi korkeita tulleja kierretään edelleen systemaattisesti niin kutsutulla kaksoislaskutuksella.

Verot ja palkat ovat jopa Pietarin alueella selvästi suomalaista tasoa pinenmpiä. Silti tavarat paikallisissa ostoskeskuksissa maksavat vähintään saman kuin meillä, eikä venäläinen kotimassaan saa ostoksistaan pysyvää 22 prosentin alennusta arvonlisäveron palautuksen muodossa.

Venäjän hämmästyttävän korkea hintataso selittyy todennäköisesti yhteiskunnan kaikille tasoille levinneellä korruptiolle, jolle edes pääministeri Vladimir Putin ei mahtikäskyillään voi yhtään mitään.

Korruption kitkeminen venäläisestä yhteiskunnasta ei puolestaan ole vuoden eikä edes kymmenen vuoden projekti. Siihen menee seuraavat tuhat vuotta. 

Rakennusyhtiö SRV haluaisi rakentaa Leiriin suuren kauppakeskuksen paikallisia markkinoita loistavan kauppapaikkansa ansiosta suvereenisti hallitsevan Prisman viereen.

Suuria hankkeita toteuttamaan erikoistuneen SRV:n hanke osoittaa, että Lappeenranta on edelleen hyvin kiinnostava kauppapaikka. Ilmeisesti liiketilojen tulevien vuokralaisten ja omistajien pääkonttoreissa on tehty samanlaisia laskelmia venäläisten tulevasta ostoskäyttäytymisestä kuin tämän kirjoittajan päänupissakin.

Syvän taantuman keskellä kymmenien miljoonien investointi on oikea onnenpotku Lappeenrannalle. Se tuo alueelle kaivatun pääomaruiskeen, jonka kerrannaisvaikutukset ovat tuntuvat.

Hanketta voi tietenkin myös vastustaa periaatteellisista sysistä. Vetominen keskustan ja Myllymäen tyhjiin liiketiloihin on kuitenkin silkkaa sumutusta ja huuhaata.

Liiketiloja on tyhjillään ennätyksellisen syvän taantuman takia. Toisaalta suuri rakennusinvestointi kannattaa ja pitää tehdä juuri taantuman aikana. Näin paikalliset taloudelliset resurssit saadaan käyttöön. Pelkän periaatteen takia ei rakennusmiehiä saa pitää kortistossa.

Taantuma ei myöskään jatku ikuisesti. Ainakin Venäjän puolella nousu on ilmiselvästi jo alkanut. Se näkee jo jokainen Kuutostien käyttäjä lisääntyneestä rekkaliikenteestä.

Eekoon Prisma sijoittui aikanaan Leiriin demareiden masinoiman kaavoitusfarssin seurauksena. Leiri on osoittautunut myös aivan erinomaiseksi paikaksi jättimyymälälle.

Myllymäen alueen erottaa kaupungin ydinalueesta rata ja Kuutostie. Leiri on taas keskustasta lyhyen kävelymatkan päässä. Leiriin on kantakaupungilta paremmat yhteyden myös autoliikenteelle. Koulukadun jyrkän ylämäen ja rautatien alikulkusillan muodostamaa liikenteellistä pullonkaulaa ei ole.

Luulen, että tämän tosiasian jokainen autoileva lappeenrantalainen tietää omasta kokemuksestaan.  Kuutostieltä Leirin suuntaan ajoa helpottaa puolestaan upouusi Simolantien kiertoliittymä.