Elokuussa 2006 Ryanairin verkkosivuilla nähtiin myös eräs näkemys matkustajien turvattarkastusten riisutusta mallista. Ehkä tämä toimisi myös Lappeenrannan lentoasemalla ainakin näin hellekesänä.
Jännää tämä ilmailubisnes. Tällainen tavallinen hikisukankuluttaja ei enää tiedä, lentääkö seuraavaksi Fly Lappeenranta vai kaupunkiyhtiöiden toimitusjohtaja Tom Hultin.
Rahaa on joka tapauksessa kylvetty taivaantuuliin kuin apulantaan metsänlannoituskoneen lastiruumasta. Meidän veronmaksajien puurtamalla ansaitsemia vähiä lantteja on käytetty lentoyhtiön pönkittämiseen enemmän kuin tavallinen palkansaaja ehtii tienata 40 vuodessa.
Kaupungin johdolla täytyy olla hyvin vankat perusteet siihen, että se on käyttänyt 1,5 miljoonaa euroa toivottomalta näyttävän yrityksen pelastamiseen. Mitään järjellistä syytä siihen, että laaja tuki on salattu sekä valtuutetuilta että suurelta yleisöltä ei voi olla olemassa.
Se on pelkästään äärimmäisen tyhmää, ja salailu tekee samalla epäluotettaviksi kaikki järkevätkin perusteet, joilla lentoyhtiön tukemista olisi voitu perustella. Perustelut, jotka eivät kestä päivänvaloa, eivät kestä mitään muutakaan kriittistä tarkastelua.
Temppu on niin typerä, että ainoa johtopäätös, jonka siitä voi tehdä, on se, että kysymyksessä on vanha ”maantapa” Lappeenrannan kaupungin hallinnossa.
Jo ensi vuonna kaupungin pitää säästää verenmaku suussa. Esimerkiksi kaupungin työntekijöillä, jotka joutuvat omasta selkänahastaan suuren osan näistä säästöistä maksamaan, on varmasti vielä tuolloin hyvin muistissa, että kaupungin rahoja on heitetty miljoona tolkulla harakoille.
Typerän salailun takia, kaupungin haaveet säännöllisestä reittiliikenteestä Helsinkiin voidaankin haudata jo nyt.
Mitalin toinen puoli on siinä, että ilman säännöllistä kaupallista lentoliikennettä, ei tarvita myöskään lentokenttää. Finavia on valtion liikelaitos, mutta senkään kärsivällisyys ei loputtomiin riitä maksaa Lappeenrannan lentokentän vuotuisia käyttökustannuksia, jos kentällä ei ole kerran mitään liikennettä.
Finavia ei kerro lentoasemakohtaisia lukuja. Lappeenrannan lentoaseman toiminta on yhtiön mukaan vahvasti tappiollista.
Joka tapauksessa Finavia muutetaan ennen pitkää valtion liikelaitoksesta osakeyhtiöksi. Todennäköisesti tämä muutos tehdään jo vuodenvaihteessa.
Jos kaupungin johto on pelannut tukimiljoonilla uhkapeliä, jonka tarkoituksena on saada Ryanair tai joku muu halpalentoyhtiö aloittamaan reittilennot Keski-Euroopasta Lappeenrannan kentälle, kortit on katsottava pian.
Ehkä tukimiljoonien salailun perimmäinen syy on näissä neuvotteluissa. Tosin mitään näyttöä neuvotteluista ei ole, eikä kukaan ole muistanut pariin vuoteen kysyä asiaa suoraan esimerkiksi Ryanairin pääjohtaja Michael O’Learylta.
Oma veikkaukseni on, että ainakaan ihan lähiaikoina Ryanairi ei ole Lappeenrantaan tulossa ja jos on, yhtiö vaatii Lappeenrannalta sellaista taloudellista vastaantuloa, että sen rinnalla Fly Lappeenrannan saamat tukiaiset ovat pikkurahaa.
Yhtiön neuvotteluasema on joka tapauksessa hyvin vahva. Toisaalta ilmailubisnes on ennenäkemättömässä kaikkialla maailmassa kriisissä ja myös Ryanairin tulos on romahtanut. Yhtiö julkisti huhtikuussa tappiollisen tuloksen.
Toki Hultinilla ja kumppaneilla on ollut rutkasti epäonneakin matkassa. Kukaan ei tietenkään vielä pari vuotta sitten osannut edes aavistaa kuinka syvään taantumaan maailmantalous ja sen syrjällä myös Suomen talous sukeltaa.
Kun UPM:n, Stora Enson, Ovakon ja Etelä-Karjalan suurten konepajojen tuotteet eivät käy kaupaksi, myös näiden firmojen myyntimiesten matkarahat on laitettu jäihin.
Joku voisi tietenkin väittää, että vasta nythän sitä myyntimiesten pitäisikin reissata maailmalla niitä asiakkaita etsimässä, mutta ei tämäkään totuus Fly Lappeenrantaa elätä. Liikematkailun suuret volyymit syntyvät liiketoiminnan rutiineihin liittyvistä asiakastapaamisista.
Lappeenrannasta operoivan halpalentoyhtiön toiminta perustuu venäläisten asiakkaiden varaan.
Venäjän rajalla rajapuomissa on edelleen niin tiukat saranat, ettei Lappeenrannasta todennäköisesti tule merkittävää porttia Pietariin. Pietarin alueen asukkaita halpalento Keski-Euroopan kohteisiin sen sijaan varmasti kiinnostaa.
Ongelmallista tämänkin strategian kannalta on kuitenkin se, että Venäjän talous laskettelee parhaillaan vielä jyrkempää alamäkeä kuin Suomen oma talous.
Matkustushaluja venäläisillä varmasti piisaa, mutta halpalentoyhtiöiden potentiaalisilla asukkailla taitaa Venäjänkin puolella olla lähivuosina rahasta puutetta.
Lappeenrannan lentokentän pelastajilla ei kuitenkaan ole enää aikaa odotella suhdanteiden kääntymistä. Kun kaupallinen toiminta kentällä kerran päättyy, sen aloittaminen uudestaan on sekä vaikeaa että kallista.
Naftaliiniinkaan Lappeenrannan kenttää tuskin kannattaa varastoida. Kenttä sijaitsee melkein kaupungin keskustassa. Tonttimaana se on niin arvokas, ettei sitä voida jättää pelkästään ilmailun harrastajien leikkikentäksi.
Jos Lappeenrannasta joskus vuosien kuluttua kehittyy ihan oikea kaupunki, uuden lentokentän rakentaminen nielee rahaa aivan eri tavalla. Esimerkiksi Joutsenon kankaalle rakennettavan, kokonaan uuden lentokentän kustannusarvio liikkuu jossain 60-100 miljoona euron hujakoilla. Esimerkiksi Porvooseen kaavaillun pääkaupunkiseudun toisen lentokentän kustannusarvio on jo nyt yli sata miljoonaa euroa.
