Kielipuolen päiväkirja

Vanhaan pahaan aikaan postin avaamattomana lähettäjälle palauttama kirje oli huono merkki. Vanha heila tai muu kamu oli muuttanut uutta osoitettaan ilmoittamatta tai heittänyt kokonaan lusikan nurkkaan.
Nyt sähköpostin automaattivastaaja kertoo välittömästi, jos naapurikopperossa ahertava lajikumppani on piipahtanut lounaalle, pissalle tai on muuten vaan out of office.
Se on jossain määrin ärsyttävää. Jokainen meistä tuntee varmasti muutenkin kokonaisen leegion tyyppejä, jotka ovat ihan pihalla silloinkin kun ovat in office.

Tietenkin jokaisessa työpaikassa on myös päälliköitä ja pomoja joiden poissaolo on pelkästään hyvä uutinen.
Vielä parempi uutinen sähköpostin automaattivastaajan maili on roskapostin lähettämisellä tai muulla vilunkipelillä internetin avulla elantonsa hankkivalle krakkerille.

Maija tai matti.meikalainen@emmamitaantieda.fi, jotka osaavat käyttää melkein kaikkia Outluukin hienouksia kuten tätä automaattista vastaajaa, on melkein ihannetapaus. Hän kertoo ihan omatoimisesti toimivia sähköpostiosoitteita metsästävälle robotille, että täällä ollaan, terve tuloa, lisää vaan näitä mainoksia peniksenkehittäjistä, väärennetyistä viagratabuista ja rantarolexeista.
Asiaan tietysti kuuluu, että samat ihmiset siunailevat omaan sähköpostiosoitteeseen tulvivaa roskapostin määrää firman käytäväkeskusteluissa.
Osoitteen lisäksi krakkeri saa automaattivastauksesta yleensä muutakin käyttökelpoista tietoa. Esimerkiksi kalastelun eli niin kutsuttujen phishing-huijausten tekijälle tieto toimivan sähköpostiosoitteen käyttäjän kielestä on arvokas.

Myös Suomessa on tehty yrityksiä kalastella ihmisten verkkopankkitunnuksia tällaisella phishing-huijauksella. Yritykset ovat yleensä epäonnistuneet siksi, että huijarin suomen kieli on ollut puutteellista.
Tosin näissäkin huijauksissa on jopa onnistuttu. Uhreiksi ovat joutuneet Suomessa asuvat ihmiset, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään.
On kuitenkin vain ajan kysymys, milloin ensimmäinen kalastelu tehdään esimerkillisen hyvällä suomen kielellä. Veikkaan että tällöin näitä ”automaattinen vastaus” –ihmisiä löytyy pilvin pimein.
Yliopistoissa ja muissa suurissa organisaatioissa automaattinen vastaaminen talon ulkopuolelta tuleviin viesteihin on kielletty.
Samaa kannattaisi harkita myös niissä yrityksissä, joissa näin ei ole vielä tehty.
Tämän päivän krakkerit eivät ole mitään omia kykyjään testaavia koulupoikia. Kysymys on ammattimaisesta rikollisuudesta.
Rikosten tekeminen on myös suorastaan lapsellisen helppoa, koska kovin monet kotikoneen käyttäjät jättävät edelleen kaikki ovet lukitsematta. Yli 90 prosenttia kaikista tietokonemurroista tehdään nykyisin kotikoneisiin.
Krakkerit ottavat kotikoneita haltuunsa ja rakentavat näistä boteista verkkoja, joiden avulla voidaan jakaa roskapostia ja tehdä phishing-huijauksia ja verkkohyökkäyksiä.

Jossakin akvaariomaailman syvyyksissä vähän himmeän ja täysin pimeän häilyvällä rajapinnalla.
- Kansalainen Saukko! Tämä teidän folksomianne on täysin hanurista.
- Herra akvaariopäällikkö. Ette viitsisi huutaa. Olo on muutenkin kuin kansalaisjournalismin päivillä.
- Tässä sinun jutussasi ei ole yhtään asiaa, mutta kirjoitusvirheitä sitäkin enemmän.
- Mutta kyllähän te herra pää tiedätte tämän minun lukivaikeuteni. Ja mitä välii hei. Jenkkiprofessori William Crossman on ennustanut, että luku ja kirjoitustaito häviävät maailmasta, kun tietokoneet oppivat puhumaan. Jos sir voisitte jotenkin bonjata, että minun juttuni on heikko signaali tästä tulevaisuuden megatrendistä.
- Taloustoimittajana, öö siis korjaan, nyt jo entisenä taloustoimittajana teidän pitää olla tarkempi.
- Yritän parhaani ja katsotaan mihin se riittää.
Herra pää katoaa valokaapelin bittivirrasta omaan kulmahuoneeseensa ja professionaalinen journalisti Per Saukko jatkaa surrealistista vaelteluaan tiedon valtateillä.

Kansalaisjournalismien päivien tähti on professori Dan Gillmor, jonka kirja We the Media: Grassroots journalism by the People, for the People on meidän bloggaajien oma Raamattu.
Gillmor on samoilla linjoilla kuin suomalainen kuplettimestari Veikko Lavi vainaa: Jokainen ihminen on laulun arvoinen.
Lukijani tietävät enemmän kuin minä, on Gillmoren motto hänen kotisivullaan.
Tähän on helppo yhtyä jopa ihmisen, jolla on giganttisen egon ohella myös teraluokan itsetunto-ongelma. Kysymys on yksinkertaisesti tilastollisesti täysin yksiselitteisesti todistettavasta tosiasiasta.
Meikäläisen kohdalla tämä tietenkin pätee, vaikka tämän blogin lukijoita olisi vain yksi, vaimoni, joka säännöllisesti oikolukee nämä juttuni.

Varmaa on myös se, että toimittajista tulisi paljon parempia journalisteja, jos he kuuntelisivat enemmän lukijoitaan.
Journalismi on elitististä ainakin Suomessa. Sen tietää jokainen tämän elitistisen journalismin lippulaivan, 7-päivää lehden vakituinen lukija.
Jokainen meistä on oman elämänsä asiantuntija. Ihmiset tuntevat hyvin myös oman elinpiirinsä. Tämän tietävät esimerkiksi omaa epäkiitollista työtään tekevät poliisit.
Verkkoyhteisö on erittäin pätevä selvittämään esimerkiksi rikoksia. Vähän aikaa sitten meille kerrottiin muun muassa tarina, miten varastettu läppäri löydettiin siihen asennetun SETI-ohjelman avulla.

Kansalaisjournalismi on Gillmoren mukaan vasta kehityksensä alussa. Optimistisesti kansalaisjournalismin mahdollisuuksiin suhtautuvan Gillmoren on tietenkin otettava kantaa myös perimmäiseen kysymykseen tiedon luonteesta.
Nettiyhteisö selvitti muutamassa tunnissa Myyrmannin tavaratalossa pommin räjäyttäneen pojan nimen ja asuinpaikan. Kysymyksiin mitä, missä ja milloin löytyi heti vastaus. Kysymys miksi on edelleen avoinna.

Yhteiskunnallisesti aktiivisille ihmisille ja varsinkin vallankäyttäjille oma blogi antaa loistavan tavan suoraan vaikuttamiseen. Aloite pysyy omissa käsissä. Hyvä avaus on puoli voittoa jopa shakissa.
Tavallisen kansan kanssa käyskentely tiedon valtatiellä on suurin piirtein yhtä miellyttävää kuin autoilu Kehä kolmosella pahimpaan ruuhka-aikaan.
Psyykkisen ylikuormituksen herättämien aggressioiden keskellä kysymys tiedon todellisesta luonteesta kristallisoituu.
Tieteellisiä totuuksia ei synny enemmistöpäätöksillä. Saman pitäisi päteä myös kriittiseen journalismiin. On helppo kuvitella myös tilanne, jossa kansalaisjournalismi ja totuus kulkevat käsi kädessä vähän samaan tapaan kuin kansantuomioistuin ja lynkkaus.

Gillmoren omassa kotimaassa puolet väestöstä uskoo, että Raamatun luomiskertomus on kirjaimellisesti totta. Nykyisin tätä kreationistien luomisoppia myös markkinoidaan systemaattisesti 13 vuotta sitten perustetun Answer in Genesi –järjestön toimesta.
Jos yksi puolivillainen järjestö pystyy manipuloimaan kokonaista kansakuntaa sivistysvaltion kirjoissa kulkevassa maassa, niin mihin pystyvätkään tulevaisuudessa esimerkiksi eri maiden tiedustelupalvelut, kun ne ottavat kansalaisjournalismin taistelukentäkseen informaatiosodassa?

Tietokoneissa leviävien virusten tutkijat tietävät, että vaarallisimpia viruksia ja haittaohjelmia eivät ole LoveLetterin kaltaiset verkkomadot, jotka käyvät suoraan hyökkäykseen. Vaarallisimpia ovat haittaohjelmat, jotka manipuloivat saastuttamaansa tietokonetta ja käyttävät sitä omiin tarkoituksiinsa salaa käyttäjän tietämättä.
Internetin keskustelualueet ja blogit ovat samoinajattelijoiden rukouspiirejä. Ärhäkkä toisinajattelija moderoidaan yleensä porukoista alta aikayksikön. Meillä Suomessa on myös tiedetty jo ennen internetin keksimistä, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Oikein suuressa joukossa kaiken maailman järjettömyyksistä tulee helposti kiveen kirjoitettuja totuuksia.
Kriittinen keskustelu on demokratian välttämätön perusedellytys. Ilman sitä ei ole demokratiaa. Myös kansalaisjournalismia pitää siis tarkastella kriittisesti. Keskustelun laatu riippuu keskustelijoista ei mediasta, jossa sitä käydään. Pahimmillaan kansalaisjournalismi voi muuntua myös kansallisjournalismiksi vähän samaan tapaan kuin sosialismista tuli 30-luvulla Saksassa kansallissosialismia.

Veikko Lavi oli upea taiteilija. Mutta eivät hänenkään kaikki biisinsä olleet yhtä hyviä.
Onneksi blogeja on internetissä paljon, melkein yhtä paljon kuin niiden lukijoita. Kaikki kukat saavat kukkia.
Taistelu oman mielipiteen näkyvyydestä on kovaa, eikä yleisösuosiota yleensä paranna edes yritykset heittäytyä jollakin säälittävällä tavalla vitsikkääksi.

Suomalainen tavis syö ja juo itsensä pulleaksi. Hän tyhjentää lähimmäisensä hukkateille joutuneen lompakon ylimääräisistä rahoista ja kaahaa ylinopeutta heti kun Helsingin Sanomien toimituksen maantiepartion silmä välttää.
Jokainen sivistynyt ihminen Suomessa kavahtaa rasismia. Lihavia sen sijaan saa pilkata ja syrjiä melkein mielen mukaan. Se on Suomessa näitä eliitin etuoikeuksia. Yli puolet kansasta kuuluu pulleiden syrjittyyn enemmistöön.
Suomalaiset syövät ja juovat itsensä hengiltä, selvä se. Läski löllyy jo nyt niin että nivelet ryskyvät ja kakkosluokan diabeteksesta on tullut vakava kansantauti. Kansanterveyden vaalijoiden hyppysissä on niin tukevat jenkakahvat, ettei niistä ote helpolla lipsu.

Natsi-Saksassa uutta arjalaista ihmisrotua jalostettiin Zyklon B –kaasulla, nälällä ja piikkilangalla. Neuvostoliitossa ankaran dieetin ja reippaan leirielämän lisäksi astaloina käytettiin uuden neuvostoihmisen kasvattamisessa Nagania ja pamppua.
Tänään uutta arjalaista ihmistä jalostetaan angloamerikkalaisen kauneusihanteen pohjalta. Veri, ihra ja kyyneleet virtaavat edelleenkin valtoimenaan kirurgisilla kauneusklinikoilla, mutta kaikki tapahtuu toki vapaaehtoisuuden pohjalta. Luurangoiksi laihtuneita uhreja näkee vain anorektikkojen pakkohoitoon erikoistuneissa sairaaloissa.
Kolmannen valtakunnan saippuatehdas ei ihmisen tuotteistamisessa ole kuitenkaan niin kaukana tämän päivän todellisuudesta. Yhdysvalloissa kauneusklinikoiden rasvaimuhoidoissa syntyvästä jätteestä jalostetaan jo biodieseliä.

Länsimaisen ihmisen ulkonäköön liittyvät voimakkaat pakkoajatukset ovat minusta hyvä osoitus siitä, miten syvällä me uimme omien geeniemme katiskassa. Ihmisen isot aivot pyörivät 24 tuntia vuorokaudessa sen yhden asian eli pikkuaivojen ympärillä.
Ihminen ei myöskään liene ainoa eläinlaji, jolla on taipumusta manipuloida parinmuodostuksen kannalta suotavia ominaisuuksia. Meidän angloamerikkalaisessa kulttuurissamme palkittujen voimistelupukille pääsee varmimmin töissä, kotona ja puutarhassa, jos itsellä on tenniksenpelaajan vartalo ja sumopainijan paksuinen lompakko.
Meidän oma kristillissiveellinen ajattelumme perustuu koville faktoille ja joustaville periaatteille. Molemmat ovat avuksi bisnesmaailmassa.
Mitä sitten tapahtuu, kun meikäläisen logiikalla varustettu ihminen törmää toiseen, jonka faktat on päivitetty viimeksi pari tuhatta vuotta sitten ja jonka periaatteet ovat kuin betonia. Kumpi joustaa, jos syntynyttä ajatusten konfliktia ajatellaan rationaalisesti?
Sanotaan, että islamilaisten fundamentalistien ajattelua on mahdotonta ymmärtää. Miten niin? Mitä itse ajattelisitte maitonaamaisista tyypeistä, jotka pumppaavat kaiken öljyn maasta, tuhoavat siinä sivussa paikallisen kulttuurin ja maapallon ilmakehän ja antavat vastineeksi vain homeenvihreitä paperilappusia?
Paljon vaikeampi on ymmärtää näitä kotoperäisiä terveysfundamentalisteja, jotka kiusaavat vanhaa, mukavaa miestä ihan syyttä suotta.
Mutta on varmaan parasta vain yrittää sopeutua. Uskontojen uusi tuleminen merkitsee vuoren varmasti myös uutta renessanssia kaikenkarvaiselle suvaitsemattomuudelle. Ainakin Zack Snyderin spartalaiset kohkaavat antiikin rock’n roll Kreikassa avoimen rasistista ja fasistista biisiä. Ymmärrän hyvin, jos muinaisten persialaisten jälkeläisiä Iranissa Snyderin leffa vituttaa.