Artikkelit joissa on tagi ‘tiedottaminen’

Etsi sairaala

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Etelä-Karjalassa on asiat kunnossa. Sosiaali- ja terveyspiiri on pitänyt vuoden alusta meistä kaikista hyvää huolta.

Tämän Eksotehan tuottaa tärkeimmän viestinsä mukaan ”erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelut eteläkarjalaisille”. Tämä on varmaan kaikista olennaisinta – ainakin se on Eksoten nettisivuilla ykkösenä mainittu.

Voisitko sen hallinnollisemmin sanoa.

Hieno on osoitekin, www.eksote.fi. Varmaan siellä töissä oleville ihan päivänselvää, mutta mitenhän kansalaiset osoitteen arvaavat. Se on tietenkin selvää, että www.etelakarjalansosiaalijaterveyspiiri.fi ei toimi, eikä ohjaa eksote-osoitteeeseen. Olisikohan voinut löytyä osuvampi nimi, ylipäätään?

Vanha www.ekshp.fi sentään ohjaa tähän eksoteheen/eksoteen/eksotehiin – miten taipunee tämä.

Jos verkkopalvelu kuvaa ylipäätään organisaation toimintaa, niin ei hyvältä näytä, Eksoten touhu.

Teepä pieni arjen nettiseikkailu.

Etsi keskussairaalan päivystyksen puhelinnumero.

Hae vaikka hakukoneella. Ykkösenä on tiedote tekstiviesti-jonotuksesta.

Yritä netin numeropalveluilla. Fonectan Finder ei löydä yhtään numeroa haulla Etelä-Karjalan keskussairaala ensiapu.

Yritä Eksoten nettisivuilta, vaikka oikean yläreunan hakuun ensiapu. Tuloksena yksi tiedote, pyörillä liikkuvan huipputekniikan klinikan esittelykäynnistä.

No, yhteystiedoistahan nämä, sairastuneen omaisille hyvin tärkeät numerot löytyvät. Niinpä. Tärkeintä onkin Eksoten hallinnon nimet ja numerot. Nettisivun alareunasta löydyy pdf:nä (pdf:nä!) puhelinnumerot. Tärkeimpänä keskus, kirjaamo, telekopio, toimitusjohtaja ja johdon assistentti. Tärkeysjärjestys on hallinto, terveyspalvelut, sairaanhoidolliset tukipalvelut, Etelä-Karjalan terveyskeskus, mielenterveyspalvelut. Perhe- ja sosiaalipalvelut ovatkin jo laihalla kirjasimella. Viimeisenä on viestintä, sitä ennen yhteiset palvelut sekä asiakasmaksu- ja laskutustiimi.

Mutta ajastaanhan etsivä löytää.

Niin minäkin. Yhden numeron löysin, soitin. Sieltä annettiin ystävällisesti toinen numero. No sinne. Siellä vähän ihmettelivät, kun puhelu meni Parikkalaan. Ei kuulemma ollut ensimmäinen kerta. No, sieltä neuvottiin toinen numero. Ei se vastannut. Alku oli vanhaa numeroa, niitä uusitaan, mutta vanhojen pitäisi toimia. Ei kukaan kuitenkaan vastannut. Numeroon uusi alku, ensimmäisellä kerralla ei vastaa, toisella soi musiikki ja sitten oli varattu, kolmannella kerralla ensin musiikkia, sitten varattua. Ja neljännellä vastattiin.

Onneksi ei ollut hengen hätä.

Voisikohan Eksoten jossain vaiheessa, joskus miettiä maailmaa asiakkaiden kannalta?

Vaikka sairaanhoidossa asiakas ei tietenkään ole aina oikeassa, vaan loppupelissä kuollut.

Päinvastoin-viestintää

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Mikähän siinä on, että viranomaisena ihminen ei osaa ilmaista itseään selkeästi.

Mikähän siinä on, että pyrkimys täsmälliseen, ymmärrettävään ilmaisuun tekee ilmaisusta kaikkea muuta kuin täsmällistä ja selkeää.

Mikähän siinä on, että paskantärkeys valtaa kielen ja mielen kun pitää viestiä virallisesti. Pitää olla virallinen. Olennainen – viestin helppo ja yksiselitteinen ymmärrettävyys – unohtuu. Viranomainen ei virallisesti muista, että viesti pitää ymmärtää, oli se kirjoitettu tai puhuttu.

Hyvää esimerkkiä löytyy sinänsä mainioista ja tarpeellisista liikennetiedotteista.

Onnettomuuspaikat luetellaan niin virallisesti ja monimutkaisesti, ettei niistä ota mitään tolkkua, vaikka paikka olisi tuttukin. Ehkä toinen viranomainen asian ymmärtää, mutta kansalaiselle viesti jää vieraaksi. Eihän se ole tarkoitus – päinvastoin.

Eilen oli Loviisissa iso kolari.

Näin viestitti viranomainen, Tiehallinto:

Tie 7 välillä Porvoo – Kotka.
Paikasta Porvoo noin 33 km suuntaan Kotka.
Sijainti: Loviisa, Pernaja.
Tarkempi paikka: Välillä Loviisan keskustan läntinen liittymä – Hagaböle.

Eihän näin yksikään ihminen paikkaa kerro.

Näin asian ilmaisee journalismi, Loviisan Sanomat: ”seiskatiellä Loviisan itäpuolella”, ”Tesjoen kohdalla”.

Siinä käy ilmi tie ja onnettomuuspaikka suunnilleen – se riittää kauempana oleville. Ja kahdella sanalla määritellään tarkka tapahtumapaikka – se on tärkeää tietoa lähellä oleville.

Toinen paskantärkeyttä ja epäonnistumista edustava tiedottaja on VR.

Eilen tiistaina peruttiin useita junia. Niistä löytyi toki tieto VR:n nettisivuilta. Hyvä sinänsä, mutta ei näiden päivien kriisiviestinnästä VR:lle voi kovin kaksista arvosanaa antaa. Viestintä on tarkoitettu asiakkaille, ei sisäiseen käyttöön.

Tätä ei VR ymmärrä. Ei se muuten tällaisia tiedotteita julkaisisi: ”Tänään perutaan IC2 111 Helsinki-Kouvola (matkustajat junilla 11 ja 79)”.

Ei ihminen maailmaa hahmota VR:n junavuorojen numeroina. Ei kukaan lähde matkaan junalla 11.

Tänään VR kertoo, että ”InterCity (IC 83) Helsingistä klo 7.06 pysähtyy väliasemilla Helsingin ja Riihimäen välillä”. Mistä kansalainen voi tietää, mitä asemia VR laskee väliasemiksi? Miksei asemia luetella? Varmaan VR:n omalle väelle selkeää, mutta kansalaiselle ei.

Varmaan on niin Tiehallinto kuin VR:kin tiedottamista pohtinut. Kursseja on käyty, konsultteja tavattu, seminaarissa istuttu, harjoituksiakin tehty. On puhuttu avoimuudesta, kansalaisten oikeuksista saada tietoa, viranomaisen velvollisuudesta kertoa, nopeudesta, luotettavuudesta. Viestinnän selkeydestä ja merkityksestä.

Ja kaikki turhaan. Ei ole viesti mennyt perille tiedottajille. Eikä näillä eväillä mene myöskään kansalaisille.