Artikkelit joissa on tagi ‘Saimaa’

Järvestä nousee kansan valta

torstai 13. lokakuuta 2011

Nyt on maakuntien nimikkojärvet sitten valittu. Siltä osin voimme hengittää helpommin.

Ja mikä parasta, valinta tehtiin demokraattisen, kansanvaltaisen prosessin seurauksena. Äänestämällä. Kansalaisilla oli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Vaalit käytiin rehellisessä hengessä.

Kieltämättä on ollut monessa maakunnassa piikki maakuntalaisen sielussa, kun ei ole tiennyt, mikä onkaan nimikkojärvi.

Jos on eteläkarjalainen asunut Kuolimon rannalla, niin onhan se Kuolimo tuntunut nimikkojärveltä, tietysti. Mutta kun on katse kantanut kauemmas, ja tullut karttaa katsottua, niin ehkä Saimaatakin on tullut kuolimolainen ajatelleeksi – vaikkei olisi ikinä sitä nähnyt.

Entäs Kainuun mies? Lentualla on ikänsä kalastellut. Oulujärvestä kuullut. Ja niin vain kävi, että Oulujärvi peittosi Lentuan.

Maakuntalaisuuden kannalta nimikkojärvettömyys on ollut selkeä ongelma. Mihin kiinnittää minuutensa, mihin järveen laskea henkiset verkkonsa, mihin veteen viskata identiteettinsä uistimen?

Ilman nimikkojärveä maakunnan ihminen on rantapallo hukassa.

Parhaimmillaan käy niin – kuten Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa – että nimikkoutta löytyykin yli valitettavan usein ahtaiden ja ahdistavien maakuntarajojen. Niin kuin on siika uinut ikiaikaisesti Pyhäjärven rannalta toiselle, niin nytkin voi varsinaissuomalainen ja satakuntalainen samastua siikaan ja samaan järveen. Pyhäjärvi on sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan nimikkojärvi, suuri yhdistävä nimittäjä.

Lisäyhteyttä toisi se, että satakuntalaisen Säkylän kunnan mukaan usein nimettävä Pyhäjärvi nimettäisiin uudestaan: Varsinais-Suomen ja Satakunnan Pyhäjärveksi. Loppuisivat viimein puheet siitä, että Satakunnassa yhdistyy hämäläinen hitaus ja varsinaissuomalainen vittumaisuus vastenmielisellä tavalla. Pyhäjärvessä yhdistyy lounaissuomalainen hyvä. Vesi yhdistää, ja pyyhkii pois ilkeydet!

Jossain nimikkojärvi vain vahvistaa ennestään vahvaa maakuntaisuutta. Peräti on luontevaa, että Päijät-Hämeen järvi on Päijänne.

Jossain suolaton vesi voi hämmentää. Merenrantamaakunta Pohjanmaa joutui valitsemaan Larsmosjön – Luodonjärven nimikkojärvekseen. Entä miltä tuntuu maarianhaminalaisesta, kun identiteettiä leimaa tästä lähin Östra och Västra Kyrksundet?

Joutaville jottai, sanottiin ennen vanhaan.

Kilpailun järjestivät Suomen ympäristökeskus ja julkisen palvelun Yleisradion Suomi Express-ohjelma. Kilpailua rahoitti Maa- ja vesitekniikan tuki ry.

Etelä-Karjalassa Saimaan puolesta äänesti 135 ihmistä. Se on 0,1 prosenttia maakunnan väestä.

Patukalla linnaan

tiistai 16. elokuuta 2011

Onpa sitä maailmassa glamouria. Pääsin siitä osalliseksi minäkin. Näin sunnuntaina Savonlinnan satamassa laivan.

Tässä kuva Dione Skysta.

Hienohan se. Ehkä vähän muotopuoli, keula on kovin massiivinen peräosaan nähden. Kymmenen metriä lisää pituutta tuonne peräosaan olisi paikallaan. Olisi harmonisempi, muotokieleltään tasapainoisempi. Eikä tuo nykyisellään majoita kuin 10 vierasta, ja 8 hengen miehistön.

Jos nyt joku innostuu ja kiinnostuu, niin laivan on tehnyt Palmer Johnson. Ystävällisesti sanotaan verkkopalvelun etusivulla: Ole hyvä ja valitse jahti, Please choose a yacht. Siellähän noita on tarjolla, monenlaista. Isoa ja isompaa. Maskuliinista ja vähän feminiinimpää. Ei sitä Saimaan rannalla aina tiedäkään, mitä maailmaan mahtuu.

Sisään alukseen en noussut. Kehuvat hienoksi.

Laivan kotipaikka on Coney Island. Sieltä sen on miehistö purjehtinut yli Atlantin, Itämeren kautta Saimaan kanavaan ja Lappeenrantaan. Ei riittänyt Lappeenrannassa sataman tilat, kuten Etelä-Saimaa kertoi. Lappeenrannasta alus seilasi Savonlinnaan. Siellä se mahtui matkustajasatamaan hämmästyttämään savolaisia.

Saimaan ja kanavan laivaliikennettä voi katsoa Etelä-Saimaan verkkopalvelusta tästä.

Samaan aikaan toisaalla: Savonlinnan lentokentällä on mitä ilmeisimmin yksityiskäyttöön tarkoitettu suihkokone.

Ei tarvitse olla kaksinen Hercule, kun osaa tehdä johtopäätöksen: laivan omistaja on tullut lentokoneella Savonlinnaan ja aikoo käydä vähän Saimaalla pyörähtämässä.

Ja kas: niinpäs onkin.

Itä-Savo kertoo, mistä on kyse.

Laiva omistaa maailman 81. rikkain mies. Omaisuutta on 10 miljardia dollaria.

Mies on Forrest. Ei kuitenkaan Gump, vaan Mars. My name is Mars, Forrest Mars. Jos sukunimi tuntuu tutulta, niin se tosiaankin viittaa ruokayritykseen, ja eritoten suklaapatukkaan.

Forrest Mars täyttää tänään 80 vuotta. Juhlat tietysti pidetään.

Ja mikäs sen mukavampaa, että miljardöörille kelpaa juhlapaikaksi Suomi, Itä-Suomi, Savonlinna ja siellä Olavinlinna. Ilotulituskin on illaksi luvassa.

Jos nyt joku eteläkarjalainen alkaisi tuntea geneettistä, myötäsyntyistä ja myötäkasvatettua kateutta savolaisia kohtaan, niin siihen ei ole syytä. Iloitaan oikeasti, että elämme niin kauniilla ja mukavalla alueella, että jenkki-miljardöörin silmissä tänne kannattaa tulla. Ehkä joku toinenkin tulee.

Se on hyvä juttu.

Happy birthday, Mr. Mars! Wellcome to Finland. Enjoy Your stay.

Puu tiellä

tiistai 3. elokuuta 2010

Sehän on täysin selvää, että jos tehtaalle menossa oleva puu tippuu kuormasta tielle, se korjataan heti, välittömästi pois.

Eikös niin?

Mutta ei se Etelä-Karjalassa niin olekaan.

Toki puu korjataan silloin, kun se tippuu maantielle.

Mutta jos se tippuu vesitielle, niin ei olekaan asialla mitään väliä.

Outoa, perin outoa on tämä.

Onhan itsestään selvää, että puun omistaja tai kuljetuksen hoitaja on vastuussa siitä, että maantielle pudonneet puut on korjattava. Ne aiheuttavat vaaraa muille.

Mutta miten vesitiellä ei minkäänlaista vastuuta näytä olevan? Ei ainakaan puun omistajilla, metsäyhtiöillä.

Ainakin eteläisellä Saimaalla on tänä kesänä ollut irtipuita tolkuttoman paljon. Suuri osa on pylkkäreitä – puita, joista veden pinnalla näkyy vain pää, enemmän tai vähemmän pystyssä kelluvia propseja ja tukkeja, joiden havaitseminen on vähänkään tuulisella säällä todella vaikeaa. Tuollainen puu saattaa painaa satoja kiloja, toinen pää saattaa hyvinkin olla pohjassa. Ei sellaiseen törmääminen mitään herkkua ole.

Puu on vaaraksi myös vesitiellä.

Mutta ehkä metsäyhtiöillä ei ole vesillä mitään vastuuta.

Mattolaiturin sosiaalinen merkitys

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Lappeenranta – kuten moni muukin kaupunki – touhottaa ympäristönsuojelua näkyvästi, mutta vähemmän järkevästi.

Mattolaitureiden poistaminen on toki ympäristöteko, mutta perin mitätön sellainen. Parempaan päästäisiin, jos käytettäisiin sitä, mikä ihmisen erottaa eläimestä: järkeä.

Eikä ole kiellettyä sekään, että mattolaituri nähtäisiin laajemmassa kontekstissa, yhteisön olennaisena osana, ihmisten kanssakäymisen kannalta tärkeänä tilana ja aikana.

Mutta eipäs mitä. Katsellaan maailmaa suppeasti, ja tehdään laajaa vahinkoa.

Lappeenrannassa poistettiin tällä viikolla Kanavansuun mattolaituri. Kaupungin verkkosivujen mukaan kaupungissa on neljä ympäristöystävällistä pesupaikkaa. Ja kolme muuta, ilmeisesti ympäristölle erityisen haitallista.

Kanavansuu kuului näihin haitallisiin. Meniväthän mäntysuovat Saimaaseen.

Voisihan sitä tietysti matonpesun rasitusta pohtia. Ja ehkä kyseenalaistaakin sen, onko näillä määrillä – verrattuna vaikka Pien-Saimaan maanviljelyn ravinteihin – mitään, yhtään mitään merkitystä.

Mutta ei se sovi. Kun ympäristöä suojellaan, ja sopiva paha keksitään, niin se on sitten niin perkeleen paha.

Mattolaiturilla on kuitenkin muitakin merkityksiä, ainakin Kanavansuulla.

Matonpesu on ollut siellä toissijaista toimintaa. Tärkeintä on ollut alueen – aika isonkin – lasten ja nuorten kokoontumispaikka. Ja kävi siellä ihan aikuisiakin, aamulla, päivällä ja illalla. Uimareita on laiturilla riittänyt. Siinä kansalaiset ovat toki tehneet mölön tempun. Kysehän on maton pesuun, ei uimiseen, tarkoitetusta rakennelmasta.

Mutta onpahan kävijöitä, iloa, naurua, huutoa, vedenloisketta riittänyt.

Vaan loppui se riemu.

Ei ollut ymmärrystä, ei ehkä tietoakaan, mattolaiturin sosiaalisesta merkityksestä. Nykyajan maitolaituri lähti.

Norpalle käy huonosti

tiistai 25. toukokuuta 2010

Saimaannorppahan on sympaattinen eläin, ja kaikki voitava on tietysti syytä tehdä, että se voisi  mahdollisimman hyvin. Ja onhan sympaattisuuden lisäksi jokaiselle eläimellä ja lajilla oikeus elää siinä missä muillakin, moraalisessa mielessä. Eiväthän eläimet ihmistä varten ole, ei edes norppa.

Mutta norpan tulevaisuus ei hyvältä näytä.

Verkkokielloilla saadaan ehkä jokunen kuutti pelastettua. Mutta ei niillä pitkällä tähtäimellä norppaa pelasteta. Biologialle ei Helsingin määräyksilläkään mitään voida.

Norpan suurin ongelma on kannan pieni koko, ja rajoitettu elinalue. Se johtaa – jos yhtään biologiaa, Darwinia ja evoluutiota  olen ymmärtänyt – väistämättä siihen, että geneettinen monimuotoisuus hupenee, sisäsiittoisen lajin geeniperimä kapenee, virheet yleistyvät, laji taantuu.

Norpalle käy kuin huippuunsa jalostetuille koirille.

Ei ehkä heti, välttämättä. Mutta vääjäämättä.

Vaikein tilanne on alueilla, joilla norppia on vähän. Siis vaikkapa Etelä-Saimaalla. Täällä syntyi tänä vuonna Metsähallituksen laskennan mukaan 6 kuuttia. Määrä on paljon, ja siitä on syytä olla iloinen. Kyläniemen eteläpuolella syntyi yksi kuutti. Mutta millaisethan ovat näiden kuuttien suvut? Onkohan siellä isä lisääntynyt tyttärensä kanssa, äiti poikansa, serkku serkun, sisar veljen?

Meneeköhän veikkaus pahasti pieleen, että eteläisen Saimaan norpat eivät lähde etsimään suvunjatkamiseen mahdollisimman erilaisia geenejä vaikka Haukivedeltä? Että pienillä alueilla norpat lisääntyvät keskenään.

Miten Koloveden kaksi syntynyttä kuuttia? Neljä on vanhempaa – lienevätkö hyvin läheistä sukua? Tai Enonveden ainoan löytyneen kuutin vanhemmat?

Keinoja saimaannorpan geeniperimän monipuolistamiseksi ei taida olla. Ei tänne varmaan voi tuoda jonkun lähisukulaisen geenejä, vaikka Laatokalta. Eikä tietenkään mereltä voi makeaan veteen hylkeitä tuoda. Villieläimen jalostaminen ylipäätään on eettisesti väärin, vaikka ajatus houkuttelisikin.

Kuka suojelee parhaiten

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Saimaannorpan suojelussa itse norppa ja myös suojelu on jäänyt taka-alalle. Nyt helsinkiläiset kilpailevat siitä, kuka suojelee norppaa parhaiten.

Tänään maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila käy Savonlinnan Oravissa seuraamassa norppalaskentaa.

Pointti ei ole keskeneräinen laskenta, vaan se, että maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos pääsevät kertomaan omaa ajatuksiaan, ja nostamaan omaan profiliaan (vanhasuomeksi häntäänsä).  Paikalla on myös WWF. Paikalla ei ole ympäristöministeriö, ainakaan MMM:n tiedotteen mukaan. Eikä Saimaan alueen viranomaisia, kuntia, kalastajia, asukkaita.

Paikalle on kutsuttu tiedotusvälineet. Jotta viesti menisi kansalaisille perille, kuvaajat  on kutsuttu erikseen klo 10.30:ksi, jotta saisimme katsoa kuinka ministeri Anttila norppalaskee ilmatyynyaluksella.

Hyvähän se, tietysti. Puhtain asein puhtaan asian puolesta.

Sitä voi tietysti ihmetellä, että miksi tämä tiedotustilaisuus järjestetään juuri nyt.

Metsähallitus aloitti norppalaskennan maaliskuun lopulla. Tuolloin julkaistun tiedotteen mukaan tulokset julkistetaan toukokuun 10. päivä. Mikä on tänäisen infon tarkoitus? Pesinnän onnistumisesta ja kuuttien määrästä ei vielä ole tietoa. Ehkä tarkoitus on kiillottaa maa- ja metsätalousministeri(ö)n mainetta?

Vaiko onko kyse sittenkin Nokian maineesta, ja Nokian tunnetusti taitavan tiedotusorganisaation järjestämästä tapahtumasta. Kuten Metsähallitus hövelisti tiedotti, Nokia on lahjoittanut WWF:lle ilmatyynyaluksen, 15 kelluntapukua ja navigointipuhelimet. Voisihan sitä ihmetellä, miksi Metsähallitus kertoo yksityisen yrityksen lahjoituksesta kansalaisjärjestölle.

Vai onko kyseessä WWF:n tunnetusti taitavan tiedotusorganisaation järjestämä tapahtuma, jossa viulut maksaa MMM, Metsähallitus ja RKTL?

Mahtaa ympäristöministeriössä olla sormi suussa, myös tiedotusorganisaatiossa. Ympäristöministeriö nimittäin haluaa suojella saimaannorppaa.  Viime viikon keskiviikkona ministeriö julkaisi tiedotteen, jossa se kertoo etsivänsä uusia keinoja norpan suojelemiseksi. Viikko sitten kokoontui ensimmäistä kertaa työryhmä, jossa ovat ympäristöministeriön lisäksi mukana Saimaan alueen viranomaiset, kunnat, tutkijat, kalastajat ja luontojärjestöt. Tiedotteen mukaan mukana eivät ole MMM, Metsähallitus, RKTL.

Ministeri Paula Lehtomäki (kesk) odottaa työryhmältä ehdotuksia konkreettisista toimista.

Vähän näyttäisi näin Saimaan rannalta siltä, että – kuten Lehtomäki tiedotteessa korosti (sic!) – että parhaat toimet syntyvät aidolla yhteistyöllä.  Mutta mites sen yhteistyön laita oikein on? Näyttää, että ympäristö ja maa- ja metsätalousministeriöt ja kaksi kepulaista ministeriä kilpailevat siitä, kumpi suojelee oikein. Mukana ovat tietenkin Metsähallitus ja RKTL. Ja tietenkin WWF. Ja kunnat. Ja viranomaiset. Ja tutkijat, kalastajat ja luontojärjestöt. Ja lisäksi tietenkin haastatellaan Juha Taskista, joka on tiedotusvälineiden suosiolla korottanut itse itsensä maailman johtavaksi – Lehtomäkeä ja Anttilaakin paremmaksi – norppa-asiantuntijaksi.

Monta on sohijaa tässä sopassa. Eikä norpansuojelu ole sen kummempi soppa ole kuin muutkaan keitot. Kokkien määrä vaikuttaa tulokseen.

Ihmeellinen eläin on saimaannorppa. Taipuu se menee tarkoitukseen.

Mitä ne meistä ajattelee

maanantai 18. tammikuuta 2010

Ihmisen tärkeimpiä tehtäviä, ihmisyyden kovinta ydintä, on olla selvillä, mitä muut ajattelevat,  minusta ja meistä.

Digitaalinen aika tarjoaa tähän loistavan mahdollisuuden.

Esimerkiksi Googlella on peräti oiva uutishaku, Google News. Kun sen hakuun kirjoittaa Lappeenranta, niin saa muiden muassa tällaisen tuloksen:

北欧一周简讯( 1月11日至17日)

大纪元 - ‎2 hours ago‎

芬兰准备在东南部城市拉彭兰塔(Lappeenranta)附近的塞马(Saimaa)湖畔建立北欧最大的温泉酒店,下月开始动工,计划明年秋天建成。该酒店距赫尔辛基20公里,距俄罗斯

Selvästi siellä mainitaan Lappeenranta ja Saimaa.

Ulkomaiset henkilöt ovat meistä kiinnostuneita!

Enää tarvitsisi tietää, mitä ne meistä oikein ajattelevat.

Jos eivät merkit ole ihan tuttuja, niin siihenkin internetin ihmeellinen ja ihana maailma tarjoaa ratkaisun: käännökset syntyvät käden käänteessä.

Ja tässä tulos:

Suomi, Pohjois-Euroopan suurin kylpylä-hotelli on rakennettu

Suomi on valmis ja Kaakkois Lappeenranta (Lappeenranta) lähes sama (Saimaa) perustaminen Pohjois-Euroopan suurin kuumia lähteitä Lake Hotel, ensi kuussa alkaa syksyllä ensi vuonna rakennetaan. Hotelli sijaitsee 20 km päässä Helsingistä, 230 km päässä St. Petersburg, Russia. Hotelli kustannukset 64 miljoonaa euroa, joka tarjoaa 250 pysyvää työpaikkaa, on määrä saada 300000 kävijää vuodessa, joista 25-30% on venäläisiä. Lisäksi alueella on myös suunnitelmia rakentaa golfkenttiä ja koulutuskeskusten, ja muut niihin liittyvät tilat saadaan päätökseen vuonna 2020, on pohjoismainen uusin Tourist kyliä.

Voisiko sen selkeämmin sanoa.

Kiitos Google.

Täältä sinne, sieltä tänne

keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Paljon on porua ollut Lappeenrannan lentokentästä, lentoliikenteestä, Kaupunkiyhtiöistä ja kaupungista.

Eritoten Etelä-Saimaan Estareissa on osattu aitokarjalaiseen tapaan riemuita siitä, että Lappeenrannasta pääsee Riikaan kymmenellä eurolla, lounaalle Lontooseen, iltapalalle Pariisiin. Ja huhtikuussa Saksaan.

Väärinhän sekin on ollut, että Lappeenrannan ja Helsingin välillä on lentoliikennettä.

Korkealta näkee kauas. Kannattaisi käydä ilmasta (tai vaikka Googlen, Bingin tai Eniron karttapalvelussa) katsomassa, millaista touhua lentäminen on. Siinä mennään pitkälle. Siinä tullaan kaukaa. Täältä sinne, ja sieltä tänne.

Ei Air Baltic tai Ryan Air palvele ensisijaisesti lappeenrantalaisia tai edes eteläkarjalaisia vaikka meitä täällä onkin peräti 70 000 ja 130 000 lentohaluista ihmistä.

Ilmasta katsoen kovin on lähellä Pietari. Sen on oivaltanut myös Pietari. The St. Petersburg Times -lehtikin otsikoi, että halpalentoyhtiö tulee lähemmäs, kun Ryanair kertoi suunnitelmistaan. Ja mikä 5 miljoonalle pietarilaiselle tärkeää: The Repin train from St. Petersburg to Lappeenranta will provide connections to the twice weekly flights - Kahdesti viikossa lennettäville lennoille Repin-junalla pääsee Pietarista Lappeenrantaan

Siis Lappeenrantaan.

Tämä on lappeenrantalaisille tärkeä pointti. Pietarilaisia on oikeasti tulossa, sekä Air Balticin että Ryanairin lennoille. Tänne meille.

Yhteydet Vainikkalasta (jonka nimi pitää olla Lappeenranta-Vainikkala tai vaikka Lappeenranta Ladozhski) keskustaan ja lentokentälle pitää saada kuntoon, ja palvelut myös.

Tärkeä pointti on sekin, että lennoilla on myös toinen pää – eivätkä koneet tyhjinä tänne tule. Se tarkoittaa sitä, että Euroopasta, tai mistä tahansa, voi ihmisiä tulla Lappeenrannan lentokentälle. Mihin he siitä matkaavat, on meille tärkeä asia. Sekin, miten lentokentällä turistia lähestytään. Miten neuvotaan, miten toivotetaan tervetulleeksi, miten saadaan rahat pois.

Kun en matkailua tunne, niin on helppo neuvoa.

Nyt tarvitaan valmiita matkailupaketteja, markkinoitavaksi ainakin sinne Düsseldofrin lentokentän vaikutusalueelle. Samoin Baltiaan, ja mistä nyt Air Balticin asiakkaat tänne lentävätkään. Ehkä yhteistyössä Ryanairin – tai jonkun muun kanssa.  Samoin Air Balticin kanssa.

Toki matkailijoiden paketit pitää olla täällä valmiina. Ja suunnitelmat.

Tärkeintä on ottaa internet haltuun.

Jos hakee travel Suomi, niin ensimmäiseksi tulee Travel.fi -sivusto. Siellä ei alueellisessa haussa ole koko Etelä-Karjalaa ollenkaan.

Toisena on Visit Finland.  Etusivun kohteissa, tapahtumissa ja tarjouksissa ei ole Etelä-Karjalasta mitään. Jos matkailija löytää Järvi-Suomen esittelyn, niin tarjolla on Tampereen seutua, Keski-Suomea, Kuopion seutua, Kajaanin seutua. Ja toki Karjala (joka tarkoittaa Pohjois-Karjalaa) sekä Saimaan ympäristö (jossa ykkösenä ovat Savonlinna ja Mikkeli). Sivujen sisällöstä vastaa Matkailun Edistämiskeskus – häpeäkseen.

Jos taas MEKin sivuilta hakee Lappeenranta, on tuloksena loppuraportti kesältä 2006, väliraportti kesältä 2006,  ja muuta täysin yhdentekevää.

Entä sitten haku travel Lappeenranta? Ei hyvältä näytä. Nettitarjonta – ainakin listauksen alussa – on perin onnetonta.

Lappeenrannan kaupungin, kaupunkiyhtiöiden, goSaimaan  tai kenelle nyt asia kuuluukaan, pitäisi tehdä kunnon verkkosivut.

Hoitaa SEO ja SEM (hakukoneoptimointi ja hakukonemarkkinointi) kuntoon.

Ja saada sisällöt hyviksi. Eikä pidä rajoittua kuntarajoihin, vaan nähdä Lappeenrannan rajat laveasti.

Tärkeää on käyttää sanaa Lappeenranta, englanniksi Lappeenranta area. Ei Etelä-Karjala, ei South Carelia, ei Saimaa, ei Lakeland. Ei niitä tunneta. Lentokentästä ja kaupungista alueet tunnetaan.

Laveasti hakevat ihmiset tietoa nykyisin, hakukoneilla. Sieltä ne matkailijat ja rahat tulevat. Tervetuloa.