Nyt on maakuntien nimikkojärvet sitten valittu. Siltä osin voimme hengittää helpommin.
Ja mikä parasta, valinta tehtiin demokraattisen, kansanvaltaisen prosessin seurauksena. Äänestämällä. Kansalaisilla oli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Vaalit käytiin rehellisessä hengessä.
Kieltämättä on ollut monessa maakunnassa piikki maakuntalaisen sielussa, kun ei ole tiennyt, mikä onkaan nimikkojärvi.
Jos on eteläkarjalainen asunut Kuolimon rannalla, niin onhan se Kuolimo tuntunut nimikkojärveltä, tietysti. Mutta kun on katse kantanut kauemmas, ja tullut karttaa katsottua, niin ehkä Saimaatakin on tullut kuolimolainen ajatelleeksi – vaikkei olisi ikinä sitä nähnyt.
Entäs Kainuun mies? Lentualla on ikänsä kalastellut. Oulujärvestä kuullut. Ja niin vain kävi, että Oulujärvi peittosi Lentuan.
Maakuntalaisuuden kannalta nimikkojärvettömyys on ollut selkeä ongelma. Mihin kiinnittää minuutensa, mihin järveen laskea henkiset verkkonsa, mihin veteen viskata identiteettinsä uistimen?
Ilman nimikkojärveä maakunnan ihminen on rantapallo hukassa.
Parhaimmillaan käy niin – kuten Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa – että nimikkoutta löytyykin yli valitettavan usein ahtaiden ja ahdistavien maakuntarajojen. Niin kuin on siika uinut ikiaikaisesti Pyhäjärven rannalta toiselle, niin nytkin voi varsinaissuomalainen ja satakuntalainen samastua siikaan ja samaan järveen. Pyhäjärvi on sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan nimikkojärvi, suuri yhdistävä nimittäjä.
Lisäyhteyttä toisi se, että satakuntalaisen Säkylän kunnan mukaan usein nimettävä Pyhäjärvi nimettäisiin uudestaan: Varsinais-Suomen ja Satakunnan Pyhäjärveksi. Loppuisivat viimein puheet siitä, että Satakunnassa yhdistyy hämäläinen hitaus ja varsinaissuomalainen vittumaisuus vastenmielisellä tavalla. Pyhäjärvessä yhdistyy lounaissuomalainen hyvä. Vesi yhdistää, ja pyyhkii pois ilkeydet!
Jossain nimikkojärvi vain vahvistaa ennestään vahvaa maakuntaisuutta. Peräti on luontevaa, että Päijät-Hämeen järvi on Päijänne.
Jossain suolaton vesi voi hämmentää. Merenrantamaakunta Pohjanmaa joutui valitsemaan Larsmosjön – Luodonjärven nimikkojärvekseen. Entä miltä tuntuu maarianhaminalaisesta, kun identiteettiä leimaa tästä lähin Östra och Västra Kyrksundet?
Joutaville jottai, sanottiin ennen vanhaan.
Kilpailun järjestivät Suomen ympäristökeskus ja julkisen palvelun Yleisradion Suomi Express-ohjelma. Kilpailua rahoitti Maa- ja vesitekniikan tuki ry.
Etelä-Karjalassa Saimaan puolesta äänesti 135 ihmistä. Se on 0,1 prosenttia maakunnan väestä.
