Artikkelit joissa on tagi ‘resepti’

Jos rasvaa puuttuu, sitä pitää lisätä

torstai 25. maaliskuuta 2010

Broileri on siitä hyvä ruoka, että se on vähärasvaista. Vähärasvaisuus on hyve ja tavoite, paitsi ruuassa, myös ihmisessä itsessään.

Syö vähärasvaisesti, elät pitkään. Kuivasti syöt ja elät.

Broileri on siitä hyvä ruoka, että siihen saa rasvaa lisättyä. Ja makua. Ei ole kuivaa. On maukasta.

Otetaan yksi kokonainen broileri. Pakastettuja kun enimmäkseen ovat, on hyvä ostaa vuorokautta ennen. Sulatetaan siis se jääkaapissa.

Lisäksi sitruuna, ilmakuivattua kinkkua paketti, pari valkosipulinkynttä, puntti yrttejä (timjami käy oikein hyvin, miksei myös rosmariini tai oregano). Voita saa olla reilu sata grammaa. Lisäksi kilon verran perunoita ja suuri selleri tai pari pienempää.

Sula broileri huuhdotaan päältä ja sisältä ja kuivataan. Sormet työnnetään varovasti (mielellään hyvin varovasti) rintalihojen ja nahan väliin, erotellaan nahkaa niin pitkälle kuin sormi yltää. Ei pidä nahkaa rikkoa.

Sitruuna pestään, kuoritaan keltainen pinta pois ja silputaan. Kinkut pilkotaan pieniksi. Valkosipulit kuoritaan ja pilkotaan. Yrtin lehdet revitään varsista ja pilkotaan nekin. Nämä kaikki, suola ja pippuru, sotketaan huoneenlämpöiseen voihin. Seosta työnnellään nahan alle se mikä menee, ja loput broilerin päälle.

Kuorittu sitruuna halkaistaan ja työnnetään broilerin sisään.

Tällä välin uunissa oleva pannu on kuumentunut 240 asteen. Broileri kuumalle pannulle ja uuniin 15-20 minuutiksi.  Sillä välin kuorituttuja ja pilkottuja perunoita keitellään kymmenisen minuuttia ja kaadetaan vesi pois. Samalla välin kuoritaan ja pilkotaan selleri.

Broileri otetaan uunista, nostetaan se hetkeksi pannulta syrjään, ja heitetään pannulle perunat ja selleri. Niitä pyöritellään voisulassa, broileri päälle, ja pannu uuniin. Saa olla reilusti yli puoli tuntia, kolmisen varttia. Reidestä voi kypsyyttää kokeilla – kirkasta pitää nesteen olla.

Ota ruoka uunista, nostele broileri lisukkeineen vadille ja pidä lämpimänä. Pannuun lisätään kanalientä, tai fiinimmin viiniä. Kiehautetaan, vähän keitellään ja siinä se.

Kuin lehmän häntä

torstai 18. maaliskuuta 2010

Hännistä puheen ollen, se on merkillistä, että kun nautaeläimissäkin uroksia ja naaraita on kutakuinkin yhtä paljon, niin kaupoissa löytyy vain härän häntiä. Ei yhtään lehmän häntää.

Sillähän ei sinänsä ole väliä, kun lopputulos on hyvä. Häntä kuin häntä. Häntä kannattaa syödä.

Vaikka niin, että ottaa reilun kilon häränhäntiä, lihaliemikuution, sipulin, 8 kuivattua luumua, neljä ananaskiekkoa, pari ruokalusikallista konjakkia ja saman verran voita, 5 ruokalusikallista kermaa, pari kolme teelusikallista rosmariinia, laakerinlehden, mausteneilikan, puolikkaan kanelitangon, hivenen cayennenpippuria, suolaa ja jauhettua mustapippuria.

Neilikka ja laakerinlehti pistetään sipuliin. Laitetaan se ja häränhännät – jotka kannattaa ostaa kauppahallista ja valita lihaisat palat – lihaliemeen niin että peittyvät. Keitellään 2½ tuntia. Tämän voi tehdä etukäteenkin. Jos hännät jäähtyvät, paistetaan niitä uunissa 10 minuuttia pitempään.

Sillä välin luumut liotellaan konjakissa. Voi ne jättää liottamattakin, mutta kiva säväys tulee konjakista. Luumuja ja kanelitankoja keitellään niukassa vedessä vartin verran.

Kypsät häränhännät nostetaan liemestä, kuivataan, suolaa ja pippuria päälle,  uunivuokaan, ja 240 asteiseen uuniin noin 20 minuutiksi. Ruokalusikallinen voita sulatetaan ja kaadetaan päälle. Häntiä on hyvä välillä käännellä, että ruskistuvat joka puolelta.

Lihat otetaan uunista lämpimille lautasille.

Paistinpannussa kuumennetaan reilu teelusikallinen rosmariinia ja pari ruokalusikkalista voita, ruskistetaan ja siivilöidään häränhäntien päälle.

Paistovuoka huuhdellaan parilla desillä lihalientä, annetaan kiehua, lisätään kerma, loput rosmariinit ja ripaus cayennepippuria. Annetaan saostua miedolla lämmöllä.

Ananasviipaleet paistetaan lopussa voissa, nostetaan lautasille ja koristetaan luumuilla.

Voipi tarjoilla nauhamakaronin ja juustoraasteen tai riisin kanssa. Viini saa olla aika tuhtia. Niin on häntäkin, ja mieli kun tämän syö.

Hapanta, ja makiaa

torstai 11. maaliskuuta 2010

Ruottalaiset ovat siinä viisaita, että heikäläisillä on hyvä sanonta: äta bör man, annars dör man. Syödä pitää, muuten kuolee.

Meikäläisethän ovat tämän saman oivaltaneet myös.

Joskus voi syödä vaikka hapanimelää kalaa kiinalaiseen tapaan. Sikäläinen tapa sopii myös täkäläiseen suuhun.

Otetaan kilon, vaikka vähän vajaakin, kokonainen kala. Ei hyvin ruotoinen. Perataan ja suomustetaan, jätetään pää paikalleen. Huuhdotaan ja kuivataan. Kylkiin viilletään muutama viilto poikittain, lähes selkärankaan asti.

Otetaan 2 ruokalusikallista soijaa ja saman verran kuivaa sherryä. Sotketaan ja sivellään kalaan. Annetaan marinoitua puolisen tuntia.

Hienonnetaan 1 sipuli, pari valkosipulinkynttä, muutaman sentin pituinen ohut viipale inkivääriä, ja ehkä pieni punapippuri.

Sekoitetaan kastiketta varten muutama ruokalusikallinen viinietikkaa, pari ruokalusikallista soijaa, 1½ desiä vettä ja pari teelusikallista perunajauhoa.

Kala voidellaan ohuesti öljyllä ja lykätään 175 asteiseen uuniin noin puoleksi tunniksi.

Kun kala on kypsä, nostetaan  se tarjoiluvadille ja valmistetaan hapanimelyys.

Paistinpannuun öljyä pari ruokalusikallista, kuumennetaan niin että se savuaa. Inkivääri, punapippuri, sipulit ja desin verran sokeria pannuun ja paistellaan koko ajan kunnolla sekoittaen minuutti, puolitoista. Kastike sekaan, kiehautetaan, ja kaadetaan kalan päälle.

Lisäksi vaikka riisiä.

Viinien kanssa on turha pelailla, eivät ne tämän kanssa maistu. Ellei jostain löydy kiinalaista viiniä. Tai sitten kuivaa sherryä, lämmitettynä.