Paljon on maailmassa insinööreillä valtaa. Monessa asiassa onneksi – sen verran pätevää ja nohevaa väkeä ammattikunnasta löytyy. Ja valta vain lisääntyy, kun teknistymme entisestään, päivä päivältä. Siinä mielessä maailma muuttuu paremmaksi.
Ihan kaikilla elämänaloilla ja innovaatioiden soveltamisessa insinöörien osaaminen ei kuitenkaan edusta inhimilisen osaamisen parasta tasoa. On lukuisia esimerkkejä, jossa tekniikka jyrää ihmisen, kun insinööri ymmärtää tekniikan mutta ei ihmistä. Voi olla, että maailmassa on ihmisiä, ns. humanisteja, jotka oikein harrastuksekseen näitä jyräyksiä etsivät.
Ruotsalaisille, sekä pakko- että ihan vapaaehtoisilla, on jo kielessä pieni piruilu insinöörille. Ingenjör on titteli på svenska. Hyvin, jopa pirullisen lähellä sanaparia ingen gör – ei mittään tee. Piruilua vai turhaa optimismia?
Yksi elämänalue, jossa insinöörien ihmistä ymmärtämättömyyteen törmää, on liikenne. Ja liikennemerkit.
Niiden sijoittelun on suunnitellut joko koripalloilija tai sitten kuorma-autosta maailmaa tarkkaileva liikenneinsinööri.
Liikennemerkit ovat aivan liian korkealla.
Niiden pitäisi olla noin metrin korkeudella.
Nyt liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista annetun liikenneministeriön päätöksen muuttamisesta määrittelee, että ”alimman liikennemerkin tai lisäkilven alareunan korkeuden tulee olla 1,5 – 3,2 metriä ajoradan pinnasta, jalkakäytävällä ja pyörätiellä kuitenkin 2,0 – 3,2 metriä näiden pinnasta mitattuna”.
Kun henkiöautolla ajelee, niin moni merkki jää huomamatta. Varsinkin kun ne sijoitetaan lähelle risteystä ja korkealle, niin helpostipa jää näkemättä.
Liikenneministeriön päätöksen mukaan ”liikennemerkkejä on, ellei jäljempänä toisin määrätä, kolmea kokoa: suurikokoisia, normaalikokoisia ja pienikokoisia.” Oivaltavaa sanankäyttöä tämä. Näistä normaalisti saa käyttää normaalikokoisia.
Olisikohan mahdollista, että otettaisiin reilusti käyttöön myös nuo pienikokoiset. Sijoitettaisiin ne matalle, vaikka noin metriin.
Jos insinöörin ja liikenneministeriön on vaikea tahi mahdoton luopua päätöksensä muuttamista koskevan päätöksensä määräyksistä, niin ehkäpä niitä voisi täydentää. Olkoon ne ”normaalikokoiset” yhä siellä korkealla, koripalloilijoiden ja kuorma-autoilijoiden ilona, mutta jospa meille matalammalta ymmärryksen ja maailmantarkkailun tasolta todellisuutta havainnoiville ihmisille olisi myös sellainen pieni, ihmisen mittainen liikennemerkki. Ihan huomattavaksi.
