Artikkelit joissa on tagi ‘ITC’

Käteistä, tottakai

tiistai 3. toukokuuta 2011

Poliisi on tiedotustoiminnassaan yksi Suomen parhaita organisaatioita. Tiedotus on avointa, runsasta, nopeaa, tehokasta, ymmärrettävää.

Poliisin nettisivuilta löytyy vaikka mitä kansalaista hyödyttävää tietoa.

Kuten tänäänkin muistutus siitä, että passi kannattaa uusia ajoissa. Kesäksi on odotettavissa taas tuntien ruuhkia. Ne voi välttää vaikkapa tekemällä netissä ajanvarauksen (!).

Kätevää, nykyaikaista, aitoa palvelua.

Hyvä, poliisi.

Mutta.

Tiedotteen lopussa on häkellyttävä tieto: ”Poliisin kassajärjestelmän muutostyön vuoksi passi on maksettava käteisellä”.

Siis mitä ihmettä? Vuonna 2011, korttien aikakaudella ei pankkikortti kelpaa.

Suomi, ainakin viranomaisten Suomi, on tainnut pudota pelättyäkin pahemmin nykyteknologian kelkasta.

Miten voi olla ylipäätään mahdollista, että kun kassajärjestelmää muutetaan, ei korttiraha kelpaa? Miten voidaan tällaiseen uudistukseen edes ryhtyä? Miksi ei muutosta tehdä niin, että korttimaksu on mahdollista, ja jotain järjestelmiä uusitaan taustalla?

Käteisen rahan liikuttelu on hankalaa useimmille ihmisille, mutta niin sen täytyy olla poliisillekin. Käteiskassaa, vaihtorahaa täytyy olla paljon. Kun passi maksaa 53 euroa, täytyy olla kahden euron kolikoita ja ainakin viiden euron seteleitä iso pino. Ne täytyy hakea pankista, päivän rahat pitää pankkiin viedä. Ei taida poliisilla olla henkilöresursseista pahemmin pulaa, kun tällaisen pikkuraharulettiin on aikaa, mahdollisuuksia ja voimavaroja.

Ja miten ylipäätään voidaan kassajärjestelmä muuttaa tällä tavalla?

Joku ei kyllä ole tehtäviensä tasalla. Toivottavasti poliisin perustyö, järjestyksen ylläpito, hoidetaan nykyaikaisemmin, laadukkaammin ja kansalaisia palvelevammin.

Yksi asia keskusteluun

torstai 26. marraskuuta 2009

Sitä väitetään, että Suomessa julkiseen keskusteluun mahtuu vain yksi asia kerrallaan.

Väite sinänsä on totuudenvastainen, järjetön ja yksisilmäinen, ja perustuu vakavaan väärintulkintaan julkisesta keskustelusta, rajoittuneeseen kykyyn seurata monipuolista mediaa ja kyvyttömyyteen nähdä suomalaisen keskustelun moninaisuus.

Nyt olisi kuitenkin syytä keskittyä ainakin joksikin aikaa yhteen aiheeseen: suomalaisen tietoyhteiskunnan tilaan.

Asiasta julkistettiin eilen raportti. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Nykyaikaa etsimässä  -raportin on tehnyt Teppo Turkki, ja asiantuntijaryhmässä ovat olleet Risto Siilasmaa, Pekka Ala-Pietilä, Sari Baldauf ja Matti Lehti. Aika kovan luokan ajattelijoita, jotka tietävät mistä puhuvat.

63-sivuisen raportin voi ladata Evan sivuilta.

Kuten johdannossa todetaan, tietotekniikan kehitys on Suomessa jämähtänyt paikoilleen. Ja kuten siinä myös todetaan, kaikki valmiudet seuraavaan vaiheeseen siirtymiseen ovat olemassa.

Suomessahan on jotenkin ajateltu, että olemme tietotekniikan käytössä maailman huippua. Niin oltiinkin, kymmenkunta vuotta sitten. Mutta vieläkin kärsimme 2000-luvun alun ns. ITC-kuplasta.

Mistään kuplastahan ei ollut kysymys. Oli muutama ITC-firma, jotka menivät pörssiin, joiden osakkeista maksettiin järjettömiä hintoja, ja joiden arvo romahti. Pieni osakkkeiden kanssa tehty kollektiivinen hölmöily johti suureen kollektiiviseen hölmöilyyn, hölmöyteen. ITC-alan kehittäminen hylättiin, firmat vetivät rahansa pois, innovaatiot hiipuivat, kehittäminen pysäytettiin,  usko digimaailmaan loppui.

Kollektiivisesti olemme olleet sokeita sille, että jo vuosia kutakuinkin kaikki on ollut digitaalista. Digitaalainen tuo kustannussäästöjä, parempaa palvelua, parempaa tehokkuutta, hyödyttää kansalaista, yritystä, julkista toimijaa, koko yhteiskuntaa. Auttaa luomaan, jakamaan, etsimään ja löytämään tietoa tehokkaasti, nopeasti, demokraattisesti.

Elämme digiaikaa, mutta vieläkin monen takaraivossa jyskyttää harhainen käsitys ITC-kuplasta. Sille on ollut vara naureskella, kun talous kehittyi vuosikausia myönteisesti. Vanhaan, väistyvään, analogiseen on ollut helppo turvautua, kun katteet ovat riittäneet.

Nyt on toisin.

Maan hallituksen elvyttäminen on pitkälti teiden rakentamista. Mikäs siinä, tarpeenhan nekin ovat. Mutta uuteen teknologiaan investoitu euro poikii paremmin, sekä lyhyellä että varsinkin pitkällä tähtäimellä.

Digitaalisen teknologian hyödyntäminen hyödyttää kaikkia. Siitä kannattaisi nyt keskustella. Eikä vain antaa huulen heilua, vaan ryhtyä toimiin.