Artikkelit joissa on tagi ‘Etelä-Karjala’

Ei katukylttejä. Perkele.

keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Kovasti velloo keskustelu Lappeenrannassa katukylteistä, niin Estareissa kuin Etelä-Saimaan yleisönosastossakin.

Väkevää on veljien ja siskojen todistus, vahva on tunteen palo, tuima on mielen lento, tyly on tuomio:

Jos Lappeenrantaan tulee Venäjän kieliset katukyltit, lupaan muuttaa pois täältä!

Ei meitäkään mielistellä ja pokkuroida Venäjällä.

Meinasi mennä aamupuurot väärään henkeen.

Muutetaan samantien koko kaupunki venäjänkieliseksi.

Lopettakaa heti tuo idän nuoleskelu.

Ettei ole kiihottamista kansakuntaa vastaan!

Eiköhän saman tien muuteta Lappeenrannan nimi venäjän kieliseksi.

(Kaupunginjohdon) Tilalle venäläiset johtajat.

Toisilla se on ilmiömäinen kyky lipoa noita venäläisiä. Tulis sota ja…

Laittakaa vaan kyrilliset kyltit. Se on viesti eurooppalaisille turisteille, että Lappeenrannassa asuvat enemmistönä venäläiset.

Tervemenoa rajan taakse venäläisiä katukylttejä lukemaan. Tätä maata asustavat suomalaiset.

Kansanäänestystä vaaditaan, johtajien erottamista.

Kova on meuhka, kurjassa Karjalassamme.

Mutta mistä on oikein on kyse? Estareiden kirjoittajien mielestä venäjänkielisten katukylttien ripustamisesta Lappeenrannan katujen varsille.

Kansalaiskeskustelu ja sananvapaus ovat ihania asioita, jota kaikkien tasa-arvon, demokratian ja ihmisen ystävien pitää puolustaa ja rajusti.

Sitäkin pitää puolustaa, että sananvapauteen ei liity minkäänlaista vaatimus siitä, että viestien pitäisi olla korkeatasoisia, tosiasioihin perustuvia, analyyttisia. Ei. Sananvapaus on arvo sinänsä, ja sen käyttäminen kansalaisen luovuttamaton oikeus. Ei kukaan demokraattisessa, vapaassa yhteiskunnassa pysty määrittelemään laatua, eikä sanomaan mikä mielipide tai sen ilmaus on parempi toista.

Toivoa toki voi.

Näinä päivinä voisi toivoa, että kansalaiskeskustelijat vähän perehtyisivät asiaan ennen kuin teilaavat ihmisiä tylysti. Sananvapauteen kuuluu toki myös vastuu, ja toisen ihmisen kunnioittaminen kuuluu ihmisyyteen.

Nyt Lappeenrannan kaupunkiyhtiöiden toimitusjohtaja Tom Hultinista on tehty suuri roisto, joka on tuomassa kyrilliset katukyltit tänne meille.

Mutta eihän siitä ole kyse.

Ei kyse ole Hultinin omasta, omapäisestä ideasta.

Eikä edes katukylteistä, vaan muutamasta opasteesta. Ihan eri asiasta.

Ei, kyse on Lappeenrannan kaupunginvaltuuston – meidän kaikkien – hyväksymästä Lappeenrannan kaupungin strategiasta. Ja siellä hyväksytyistä toimenpiteistä.

Muutama perusasia on hyvä muistaa. Lappeenranta on oikeasti ihan merkittävä yliopistokaupunki. Lappeenranta on ihan oikeasti aika kansainvälinen kaupunki, ainakin kokoisekseen. Lappeenrannassa on ihan oikeasti paljon matkailijoita, jotka tuovat – ihan oikeasti – tänne aika paljon rahaa, työtä ja palveluja.

Ihan oikeasti kannattaa muistaa sekin, että suurteollisuuden suuruuden aika on ohi, yhteiskunnan rakenne muuttuu, palveluiden merkitys kasvaa, ja palvelun.

Jotta täällä pärjättäisiin edes sen, minkä muualla Suomessa, niin palvelujen – niin omille kuin matkailijollekin – pitää olla kunnossa.

Ja kun palveluja laitetaan kuntoon, kannattaa muistaa, että Lappeenrantaan tulee vuosittain Venäjältä noin 700 000 vierailua. Ei ihan yhtä monta ihmistä, kun osa käy useita kertoja. Matkailijoiden merkitys on iso. Tax free -kauppaa käytiin toukokuussa 3,5 miljoonalla eurolla, tänä vuonna 17,1 miljoonalla. Suurin osa on venäläisten euroja.

Kannattaako tuollaista ihmismäärää, tuollaista euromäärää väheksyä?

Vai kannattaisiko pikemminkin parantaa palveluja, jotta ihmisiä ja rahaa tulisi entistä enemmän?

Venäjältä tuleva euro on siitä hyvä, että se on maakunnan ja kaupungin kansantaloudelle uutta rahaa. Jos me toisiamme täällä palvelemme, niin eivät eurot lisäänny.

Ja katukylttien muuttamisesta venäjänkieliseksi ei siis ole ollut ollenkaan kysymys.

Kaupungin yhteisesti päättämänä tavoitteena on, että Lappeenrantaan tulisi muutama kansainvälisesti ymmärrettävä opaste ohjaamaan tärkeimmille paikoille. Varmaan keskustaan, satamaan, linnoitukseen, ehkä matkakeskukseen, vaikka uima- ja jäähalliin. Ne voisivat olla suomen lisäksi myös englanniksi – ja tietysti myös venäjäksi. Ei suomenkielisiä opasteita ole kukaan poistamassa.

Pääasiahan on, että ihmiset, venäläisetkin, löytävät helposti tarvitsemansa.

Mutta eikö englanti riitä? Ei. Venäläisiä on syytä palvella venäjäksi, senkin takia etteivät he kovin hyvin englantia osaa. Monelle kirjaimetkin ovat vähän outoja, ihan niin kuin monelle meistä kyrilliset kirjaimet.

Jos matkailija löytää tarvitsemansa, niin eikös se ole kaikkien yhteinen etu?

Opasteita. Monella kielellä. Perkele.

Tällainen mielipide.

Myyvä talvi

maanantai 15. helmikuuta 2010

Lappeenrannan markkinointipäälliköllä Mirka Kristiina Rahmanilla on vankka usko Lappeenrannan matkailun tulevaisuuteen. Keskiviikon Etelä-Saimaan yleisön osastossa Rahman kirjoitti Lappeenrannan talven myyvän. Ja huutomerkki perään.

Tästä on vankkaa näyttöä. Etelä-Karjalassa oli alkutalvesta käynyt keskieurooppalaisia matkanjärjestäjiä. Ja vielä parempaa:  myös nuoria kokeilunhaluisia toimittajia, yllytyshullujakin kuulemma. Olivat syöneet yhtenään ja tanssineet läpi yön.

Ja näin Rahman: ”Nyt miljoonat tanskalaiset ja itävaltalaiset voivat toteuttaa lehdistä lukemansa elämysten talviloman, joka ei vaadi pakkolaskettelua.”

Rahmanin mukaan ”meillä on jotain erityistä täällä ja me voimme tehdä sillä bisnestä”.

Toivottavasti onnistuu.

Kivahan se on, että tänne on oikein toimittajia tuotu. Medialla on toki vaikutusvaltaa, mutta ehkä jonkunlainen realismi – varsinkin matkailujuttujen osalta – on kuitenkin paikallaan.

Netin kautta nämä jutut hoidellaan.

Kun Googlesta hakee  Lappeenranta tourism. tulee Lappeenrannan kaupungin englanninkielinen sivu. Ihan OK, mutta ei bisnestä. Sitten Finnguide. Missä bisnes? Kolmantena Tripadvisor. Ei täkäläisiä palveluja nämä.

Lappeenranta tourist -haku tuottaa ykköseksi sentään goSaimaa-palvelun. Mutta Saimaatahan siinä mainostetaan, Lakeland on näköjään englanniksi. Ja kyllä aineiston pitäisi olla ajan tasalla. Nyt englanninkielisen palvelun  etusivulla on joulukuiset koskinäytökset Imatralla, tammikuussa loppunut Winter Action Park. Fishing season is here! kerrotaan. Lohilammikoita. Kasinon rannasta kuulemma pääsee. Talvi ja kesä menneet suloisesti sekaisin. Ja juuri  nyt ajankohtaisella WinterActivities -sivulla näitä meidän bisnesmahdollisuuksia sitten luetellaan: Kisapuistoon voi general public (yleinen yleisö) mennä luistelemaan, Myllymäkeen ja Simpeleen Konkaan laskettelemaan ja Taipalsaarella on snow mobileja tarjolla. Neljästä kaksi on tätä pakkolaskettelusta vapaata Etelä-Karjalaa.

Ei ole matkailun markkinointi helppoa. Kritisoimalla pääsee helpommalla.

Täältä sinne, sieltä tänne

keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Paljon on porua ollut Lappeenrannan lentokentästä, lentoliikenteestä, Kaupunkiyhtiöistä ja kaupungista.

Eritoten Etelä-Saimaan Estareissa on osattu aitokarjalaiseen tapaan riemuita siitä, että Lappeenrannasta pääsee Riikaan kymmenellä eurolla, lounaalle Lontooseen, iltapalalle Pariisiin. Ja huhtikuussa Saksaan.

Väärinhän sekin on ollut, että Lappeenrannan ja Helsingin välillä on lentoliikennettä.

Korkealta näkee kauas. Kannattaisi käydä ilmasta (tai vaikka Googlen, Bingin tai Eniron karttapalvelussa) katsomassa, millaista touhua lentäminen on. Siinä mennään pitkälle. Siinä tullaan kaukaa. Täältä sinne, ja sieltä tänne.

Ei Air Baltic tai Ryan Air palvele ensisijaisesti lappeenrantalaisia tai edes eteläkarjalaisia vaikka meitä täällä onkin peräti 70 000 ja 130 000 lentohaluista ihmistä.

Ilmasta katsoen kovin on lähellä Pietari. Sen on oivaltanut myös Pietari. The St. Petersburg Times -lehtikin otsikoi, että halpalentoyhtiö tulee lähemmäs, kun Ryanair kertoi suunnitelmistaan. Ja mikä 5 miljoonalle pietarilaiselle tärkeää: The Repin train from St. Petersburg to Lappeenranta will provide connections to the twice weekly flights - Kahdesti viikossa lennettäville lennoille Repin-junalla pääsee Pietarista Lappeenrantaan

Siis Lappeenrantaan.

Tämä on lappeenrantalaisille tärkeä pointti. Pietarilaisia on oikeasti tulossa, sekä Air Balticin että Ryanairin lennoille. Tänne meille.

Yhteydet Vainikkalasta (jonka nimi pitää olla Lappeenranta-Vainikkala tai vaikka Lappeenranta Ladozhski) keskustaan ja lentokentälle pitää saada kuntoon, ja palvelut myös.

Tärkeä pointti on sekin, että lennoilla on myös toinen pää – eivätkä koneet tyhjinä tänne tule. Se tarkoittaa sitä, että Euroopasta, tai mistä tahansa, voi ihmisiä tulla Lappeenrannan lentokentälle. Mihin he siitä matkaavat, on meille tärkeä asia. Sekin, miten lentokentällä turistia lähestytään. Miten neuvotaan, miten toivotetaan tervetulleeksi, miten saadaan rahat pois.

Kun en matkailua tunne, niin on helppo neuvoa.

Nyt tarvitaan valmiita matkailupaketteja, markkinoitavaksi ainakin sinne Düsseldofrin lentokentän vaikutusalueelle. Samoin Baltiaan, ja mistä nyt Air Balticin asiakkaat tänne lentävätkään. Ehkä yhteistyössä Ryanairin – tai jonkun muun kanssa.  Samoin Air Balticin kanssa.

Toki matkailijoiden paketit pitää olla täällä valmiina. Ja suunnitelmat.

Tärkeintä on ottaa internet haltuun.

Jos hakee travel Suomi, niin ensimmäiseksi tulee Travel.fi -sivusto. Siellä ei alueellisessa haussa ole koko Etelä-Karjalaa ollenkaan.

Toisena on Visit Finland.  Etusivun kohteissa, tapahtumissa ja tarjouksissa ei ole Etelä-Karjalasta mitään. Jos matkailija löytää Järvi-Suomen esittelyn, niin tarjolla on Tampereen seutua, Keski-Suomea, Kuopion seutua, Kajaanin seutua. Ja toki Karjala (joka tarkoittaa Pohjois-Karjalaa) sekä Saimaan ympäristö (jossa ykkösenä ovat Savonlinna ja Mikkeli). Sivujen sisällöstä vastaa Matkailun Edistämiskeskus – häpeäkseen.

Jos taas MEKin sivuilta hakee Lappeenranta, on tuloksena loppuraportti kesältä 2006, väliraportti kesältä 2006,  ja muuta täysin yhdentekevää.

Entä sitten haku travel Lappeenranta? Ei hyvältä näytä. Nettitarjonta – ainakin listauksen alussa – on perin onnetonta.

Lappeenrannan kaupungin, kaupunkiyhtiöiden, goSaimaan  tai kenelle nyt asia kuuluukaan, pitäisi tehdä kunnon verkkosivut.

Hoitaa SEO ja SEM (hakukoneoptimointi ja hakukonemarkkinointi) kuntoon.

Ja saada sisällöt hyviksi. Eikä pidä rajoittua kuntarajoihin, vaan nähdä Lappeenrannan rajat laveasti.

Tärkeää on käyttää sanaa Lappeenranta, englanniksi Lappeenranta area. Ei Etelä-Karjala, ei South Carelia, ei Saimaa, ei Lakeland. Ei niitä tunneta. Lentokentästä ja kaupungista alueet tunnetaan.

Laveasti hakevat ihmiset tietoa nykyisin, hakukoneilla. Sieltä ne matkailijat ja rahat tulevat. Tervetuloa.