Kuukausiarkisto elokuu, 2010

Julkisen palvelun messut

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Yleisradion tehtävänä on julkinen palvelu, tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näin sanoo laki Yleisradio Oy:stä. Mainonnan laki kieltää erikseen.

Asuntomessut on jokavuotinen tapahtuma, joka pyrkii olemaan olennainen osa Suomen kesää. Se ei ole julkista, meidän yhteistä palvelua. Se on yksityistä puuhaa, monen mielestä hyvää ja tarpeellista. Kyseisen tapahtuma omistaa Osuuskunta Suomen asuntomessut.

Tänä vuonna asuntomessut ovat Kuopiossa. Siellä Yleisradio on katsonut, että asuntomessujen esittely, puffaaminen on julkista palvelua.

Yle Savo on oikein tehnyt omat, erilliset verkkosivut palvelemaan asuntomessujen asiaa. Ja oikein kelpo sivut onkin tarjolla asuntomessuille, ihan julkisella rahoituksella, julkisen palvelun työvoimalla ja vankalla osaamisella. On uutisia, kuvagalleriaa, karttoja, liikennetietoja, messusäätä, päivän kysymystä, tietoa ja tunnelmia. Ja nöyrästi on Asuntomessujen logokin heitetty, Yleisradion sivulle. Eihän se varmaan mainontaa.

Osuuskunta kiittää julkisen palvelun Yleä. Ei ole tarvinnut huikeasta sisällöstä maksaa mitään. Yle tekee sen itse.

Puu tiellä

tiistai 3. elokuuta 2010

Sehän on täysin selvää, että jos tehtaalle menossa oleva puu tippuu kuormasta tielle, se korjataan heti, välittömästi pois.

Eikös niin?

Mutta ei se Etelä-Karjalassa niin olekaan.

Toki puu korjataan silloin, kun se tippuu maantielle.

Mutta jos se tippuu vesitielle, niin ei olekaan asialla mitään väliä.

Outoa, perin outoa on tämä.

Onhan itsestään selvää, että puun omistaja tai kuljetuksen hoitaja on vastuussa siitä, että maantielle pudonneet puut on korjattava. Ne aiheuttavat vaaraa muille.

Mutta miten vesitiellä ei minkäänlaista vastuuta näytä olevan? Ei ainakaan puun omistajilla, metsäyhtiöillä.

Ainakin eteläisellä Saimaalla on tänä kesänä ollut irtipuita tolkuttoman paljon. Suuri osa on pylkkäreitä – puita, joista veden pinnalla näkyy vain pää, enemmän tai vähemmän pystyssä kelluvia propseja ja tukkeja, joiden havaitseminen on vähänkään tuulisella säällä todella vaikeaa. Tuollainen puu saattaa painaa satoja kiloja, toinen pää saattaa hyvinkin olla pohjassa. Ei sellaiseen törmääminen mitään herkkua ole.

Puu on vaaraksi myös vesitiellä.

Mutta ehkä metsäyhtiöillä ei ole vesillä mitään vastuuta.