Kovasti velloo keskustelu Lappeenrannassa katukylteistä, niin Estareissa kuin Etelä-Saimaan yleisönosastossakin.
Väkevää on veljien ja siskojen todistus, vahva on tunteen palo, tuima on mielen lento, tyly on tuomio:
Jos Lappeenrantaan tulee Venäjän kieliset katukyltit, lupaan muuttaa pois täältä!
Ei meitäkään mielistellä ja pokkuroida Venäjällä.
Meinasi mennä aamupuurot väärään henkeen.
Muutetaan samantien koko kaupunki venäjänkieliseksi.
Lopettakaa heti tuo idän nuoleskelu.
Ettei ole kiihottamista kansakuntaa vastaan!
Eiköhän saman tien muuteta Lappeenrannan nimi venäjän kieliseksi.
(Kaupunginjohdon) Tilalle venäläiset johtajat.
Toisilla se on ilmiömäinen kyky lipoa noita venäläisiä. Tulis sota ja…
Laittakaa vaan kyrilliset kyltit. Se on viesti eurooppalaisille turisteille, että Lappeenrannassa asuvat enemmistönä venäläiset.
Tervemenoa rajan taakse venäläisiä katukylttejä lukemaan. Tätä maata asustavat suomalaiset.
Kansanäänestystä vaaditaan, johtajien erottamista.
Kova on meuhka, kurjassa Karjalassamme.
Mutta mistä on oikein on kyse? Estareiden kirjoittajien mielestä venäjänkielisten katukylttien ripustamisesta Lappeenrannan katujen varsille.
Kansalaiskeskustelu ja sananvapaus ovat ihania asioita, jota kaikkien tasa-arvon, demokratian ja ihmisen ystävien pitää puolustaa ja rajusti.
Sitäkin pitää puolustaa, että sananvapauteen ei liity minkäänlaista vaatimus siitä, että viestien pitäisi olla korkeatasoisia, tosiasioihin perustuvia, analyyttisia. Ei. Sananvapaus on arvo sinänsä, ja sen käyttäminen kansalaisen luovuttamaton oikeus. Ei kukaan demokraattisessa, vapaassa yhteiskunnassa pysty määrittelemään laatua, eikä sanomaan mikä mielipide tai sen ilmaus on parempi toista.
Toivoa toki voi.
Näinä päivinä voisi toivoa, että kansalaiskeskustelijat vähän perehtyisivät asiaan ennen kuin teilaavat ihmisiä tylysti. Sananvapauteen kuuluu toki myös vastuu, ja toisen ihmisen kunnioittaminen kuuluu ihmisyyteen.
Nyt Lappeenrannan kaupunkiyhtiöiden toimitusjohtaja Tom Hultinista on tehty suuri roisto, joka on tuomassa kyrilliset katukyltit tänne meille.
Mutta eihän siitä ole kyse.
Ei kyse ole Hultinin omasta, omapäisestä ideasta.
Eikä edes katukylteistä, vaan muutamasta opasteesta. Ihan eri asiasta.
Ei, kyse on Lappeenrannan kaupunginvaltuuston – meidän kaikkien – hyväksymästä Lappeenrannan kaupungin strategiasta. Ja siellä hyväksytyistä toimenpiteistä.
Muutama perusasia on hyvä muistaa. Lappeenranta on oikeasti ihan merkittävä yliopistokaupunki. Lappeenranta on ihan oikeasti aika kansainvälinen kaupunki, ainakin kokoisekseen. Lappeenrannassa on ihan oikeasti paljon matkailijoita, jotka tuovat – ihan oikeasti – tänne aika paljon rahaa, työtä ja palveluja.
Ihan oikeasti kannattaa muistaa sekin, että suurteollisuuden suuruuden aika on ohi, yhteiskunnan rakenne muuttuu, palveluiden merkitys kasvaa, ja palvelun.
Jotta täällä pärjättäisiin edes sen, minkä muualla Suomessa, niin palvelujen – niin omille kuin matkailijollekin – pitää olla kunnossa.
Ja kun palveluja laitetaan kuntoon, kannattaa muistaa, että Lappeenrantaan tulee vuosittain Venäjältä noin 700 000 vierailua. Ei ihan yhtä monta ihmistä, kun osa käy useita kertoja. Matkailijoiden merkitys on iso. Tax free -kauppaa käytiin toukokuussa 3,5 miljoonalla eurolla, tänä vuonna 17,1 miljoonalla. Suurin osa on venäläisten euroja.
Kannattaako tuollaista ihmismäärää, tuollaista euromäärää väheksyä?
Vai kannattaisiko pikemminkin parantaa palveluja, jotta ihmisiä ja rahaa tulisi entistä enemmän?
Venäjältä tuleva euro on siitä hyvä, että se on maakunnan ja kaupungin kansantaloudelle uutta rahaa. Jos me toisiamme täällä palvelemme, niin eivät eurot lisäänny.
Ja katukylttien muuttamisesta venäjänkieliseksi ei siis ole ollut ollenkaan kysymys.
Kaupungin yhteisesti päättämänä tavoitteena on, että Lappeenrantaan tulisi muutama kansainvälisesti ymmärrettävä opaste ohjaamaan tärkeimmille paikoille. Varmaan keskustaan, satamaan, linnoitukseen, ehkä matkakeskukseen, vaikka uima- ja jäähalliin. Ne voisivat olla suomen lisäksi myös englanniksi – ja tietysti myös venäjäksi. Ei suomenkielisiä opasteita ole kukaan poistamassa.
Pääasiahan on, että ihmiset, venäläisetkin, löytävät helposti tarvitsemansa.
Mutta eikö englanti riitä? Ei. Venäläisiä on syytä palvella venäjäksi, senkin takia etteivät he kovin hyvin englantia osaa. Monelle kirjaimetkin ovat vähän outoja, ihan niin kuin monelle meistä kyrilliset kirjaimet.
Jos matkailija löytää tarvitsemansa, niin eikös se ole kaikkien yhteinen etu?
Opasteita. Monella kielellä. Perkele.
Tällainen mielipide.
