Se saattaakin Tintti olla nyt sitten rasisti. Eikä mikään aikansa kulttuurin tuote, aikansa peili, eurooppalaisen sarjakuvan hieno hahmo, eurooppalaisen, belgialaisen ajattelun ilmentymä.
Näin saattaa belgialainen tuomioistuin päättää, ja kieltää Tintti Kongossa (tai Tintti Afrikassa, kuten jossain on mainittu) -sarjakuva-albumin myynnin. Alkuperäinen nimi Tintin au Congo. Kirjan myynnin kieltämistä Belgiassa vaatii kongolainen mies, kertoo BBC.
On se kumma. 79 vuotta sai Tintti olla se, mikä 1930-luvun alussa Tintti oli. Nyt pitäisi sitten historiaa muuttaa.
Onhan se selvä, että sen verran on humanismi Euroopassa suosiota saanut, että 30-luvun ajatukset näyttävät nyt rasistisilta. Ja sitähän ne – herra paratkoon – ovat. Tottahan Tintit ovat nykykatsannossa täynnä ennakkoluuloja, rasismia, kolonialismia, stereotypioita. Sellainenhan Tintti on, sellainen oli eurooppalaisen maailma aikanaan.
Suomi on tässäkin – historian oikaisemissa – toki ollut Euroopan eturivissä. Ylpeänä voimme röyhistellä rintaamme, ja kehua että me teimme sen ensin. Tintti Neuvostojen maassa julkaistiin vuonna 1930, mutta Suomessa vasta 1986. Me osasimme kieltää historian jo ennen keskieurooppalaisia!
Ei auta, että Tintin luoja Herge, oikealta nimeltään Georges Remi, on myöhemmin katunut koko albumia, ja sanonut sen olleen nuoruuden hairahdus, joka heijasti aikansa ennakkoluuloja.
Ei, nyt pitäisi tuomioistuimen ottaa kantaa, ja ehkä kieltää albumin myynti.
Saa nähdä, miten aikanaan käy Hollywoodissa tekeillä olevien Tintti-elokuvien. Ensimmäinen, Tintti ja yksisarvisen salaisuus, on valmistumassa ensi vuoden syksyllä, ohjaajana Steven Spielberg. Seuraavana vuonna on tulossa Rakham Punaisen aarre ja kolmas elokuva vuonna 2013.
Ahasta on ihmisten aivoissa, jos Tintti on rasisti. Herraisä, kyse sentään sarjakuvahahmosta. Vähän humanismia peliin, Belgiassa.
