Aattoaamuja

Jouluaaton ohjelmaani kuului tehoharjoitus ennen joulun viettoa kotiväen kanssa. Uusi lumi olisi tiellä juostessa lipsuttanut askelta, joten päätin hakea vastusta hangesta. Kun seuraakin löytyi, riehuttiin hangessa oikein porukalla aattoaamun ratoksi.

Heinlahden kallioilla koskematonta lunta riitti vähintään puoleen sääreen ja tuuli tuiversi mereltä vasten kasvoja. Kymmenkunta pakkasastetta ei haitannut, mutta ainahan varpaat alkavat lumessa palella.

Kahdeksan minuutin suunnistusvetoja hangessa ja palautus kevyemmin pitkin lumisia tieuria. Hiki kasteli vaatteet  ja hanki sulatti ennenpitkää suurimmat menohalut.

Talvisen Suomen kauneus ihastutti loppuverryttelyssä auringon pilkahdellessa pilvien välistä sulan meren rannalla, mutta varpaat sulivat vasta saunan lauteilla.

Tapaninpäivänä lähdin Portugaliin kahdeksi viikoksi. Finnair myöhästeli tunnin verran ja vaihtolento meni menojaan, mistä seurasi yöpyminen Amsterdamissa. Tavarat olivat tietenkin hukassa, mutta vuorokauden myöhässä porukkamme selvisi ensimmäisen viikon majoitukseen Lissabonin pohjoispuolelle.

Tosin yhden leiriläisen maastopyörä löysi tiensä perille vasta viikon viivellä.

Uudenvuoden aattona aamulenkki oli tehty ennen kahdeksaa ja kymmeneltä alkoi verryttely -  kahdeksan minuutin suunnistusvetoihin, kuinkas muuten. Tällä kertaa lumi ei hidastanut, mutta jälleen mereltä tuuli rajusti. Sade oli juuri tauonnut ja aurinko pilkahteli höyryävään mäntymetsään. Hyväpohjaisessa maastossa meno oli vauhdikasta, välillä jyrkkien hiekkarinteiden kipuamisen hapottaessa reisissä.

Tekeminen tähtää samaan, vaikka olosuhteet ja paikat vaihtuvat. Suomen talvi vaatii sopeutumista ja pieniä muutoksia sään takia, jotta vammariski pienenisi ja harjoituksista saisi haettua oikeita asioita.

Parin viikon kuuri Portugalin talvea piristää sopivasti ja mahdollistaa kovemman harjoittelun juosten ja suunnistaen.

Jätä vastaus