Kuukausiarkisto heinäkuu, 2010

Suomen kuumin kunta

perjantai 30. heinäkuuta 2010

Tähän asti on Liperi tunnettu siitä, että kunnan perusasukkaat nimeltään Ihalainen ja Vatanen lähtivät lainaamaan tulitikkuja. Nyt se tunnetaan maan kuumimpana paikkana.

Ajelin iltapäivällä hellettä pakoon mökiltä, mukanani ilmastoimattomassa autossa korillinen aamuvarhaisella suon laidasta kerättyjä kookkaita mustikoita, kun radio ryhtyi kymmenen minuutin väliajoin kertoman Joensuun lentokentällä Liperissä mitatuista ennätyslämpötiloista.

Että peräti 37 astetta! Ja sitten vielä 37,2 astetta. Puumalasta ei mainittu enää sanan sanaa. Eikä heinäkuun keskilämpötilan  ennätystä 22,1 vuodelta 1925 pitävästä Lappeenrannastakaan.

Jos olisin Liperin kunnanjohtaja, moittisin mediaa; miksi ensin mainitaan Joensuun lentokenttä, miksei pelkkä Liperi. Lentokenttäkin jo vähentää ennätyksen arvoa: kaikilla lentokentillä on helteellä kuuma.

Itsenäisenä se taitaa vielä Liperi sinnitellä. Oletan, että kunnan elinkeinoasiamies vähintäänkin  jo keksii Liperille uutta brändiä. Suomen kuumin kunta!

Pakko kai uusi ennätys on uskoa, onhan lähes Liperin naapurissa eli rajan taakse jääneessä Värtsilässä joskus 1914 mitattu peräti 38 astetta, mitä ei muka SE:ksi hyväksytty, kun se Värtsilä enää ole Suomea.

Tätä nykyä ulkona jyrisee. Ettei vaan olisi huomenna ilma jo kylmää, 25-asteista.

Keisarinviitta kyläkarhiaisella

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Tulipa käydyksi Ruokolahden Rautionhovissa, pitkästä aikaa. En ollut paikkaa tuntea.

Hyvä että kävin, näin Kimmo Saarisen opastamana keisarinviitan istuvan kyläkarhiaisella, tarkemmin sanoen sen kukassa. Wikipedian mukaan keisarinviitta on sellainen täpläperhonen, jolla ei ole täplää, kyläkarhiainen taas on muinaistulokas, joka tapaa asustaa Rautionhovin tapaisessa paikassa, jolla on historiaa.

(lisää…)

Kylmän lauantain kuumia uutisia

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Melkein paleltaa. Onneksi Jaakko taas lämmittää vedet.

Nyt pitäisi olla kuninkuusraveissa, mutta kun en ole.

Timo Soini sen sijaan on ja nauraa siellä partaansa. Toisella puolen Suomea osa Soinin puoluetovereista on  julkistanut manifestin, joka vie pohjan uudelta Muutos 2011 -puolueelta ja tuo muotoilullaan koko joukon lisää ääniä varsinaisille perussuomalaisille, joita en suostu sanomaan persuiksi, koska sana on perseestä samoin kuin sana kepu: luovat jo valmiiksi mielikuvan puolueesta, jonka poliitikkoihin voi luottaa keskimäärin vain 10 prosenttia kansasta.

Nyt ei Soinin ei enää tarvitse kuin hekottaa ja toistaan toistamistaan ”missä EU, siellä ongelma”,  jolla tulee kolme neljäsosaa perussuomalaisten eduskuntapaikoista. Lopuista pitävät huolen manifestin kirjoittaneet halla-aholaiset.

Sitä en ryhdy arvailemaan, montako näitä paikkoja tulee.

Viivi Pumpasen sulhanen on paennut Espanjaan, Tuksu Tukiaista epäillään rattijuoppoudesta ja Mari Kiviniemi on vaiennut Iltalehdelle, mitä ei rankaisematta saa tehdä.

Manniset Moskovaan

torstai 22. heinäkuuta 2010

Katselin päivällä, kun Marja Manninen odotteli Suomen ja Venäjän presidenttien saapumista Kultarannan tiedotustilaisuuteen. Odottelija arvuutteli, mistä mahdettaisiin puhua ja osui hyvinkin oikeaan: lapsista, mummoista, maidosta ja lihasta tietenkin.

Marja oli harjoittelemassa Venäjää; siirtyy syyskuun alusta Ylen Moskovan-kirjeenvaihtajaksi. Käsittääkseni suurin piirtein samaan aikaa miehensä Paavo Manninen jää Ylestä eläkkeelle. Mietin, mahtaako Marja viedä Paavon mukana Moskovaan.

Jos vie, se saattaa käydä Marjalle kalliiksi. Riippuu tosin siitä, lasketaanko Paavo irtaimistoksi vai ei.

Kas kun Venäjälle töihin lähtevän on heinäkuun alusta alkaen maksettava muuttokuormastaan aikamoinen hinta. Tasan 50 kiloa tavaraa – tässä tapauksessa siis Paavoa – saa vielä ilmaiseksi, mutta ylimenevältä määrältä on maksettava viisi dollaria kilolta. Jos nyt ajatellaan, että suhteellisen sutjakan Paavon paino olisi 70 kiloa, jouduttaisiin vientitullia maksamaan 100 dollaria.

Toisaalta, voihan olla, että Marja pystyisi käyttämään Paavoa ns. kilopoikana. Silloin saattaisivat Manniset ehkä saada Moskovaan viedyksi ihan ilmaiseksi 100 kiloa tavaraa.

Odotan Marjalta elokuun lopulla muuttoraporttia tästä mielenkiintoisesta asiasta.


Kansanmurhan käsikirjoitus

tiistai 20. heinäkuuta 2010

Moskovalainen Ivan  uskoi maanantain tv-uutisissa, että ”Suomen vastaiselle suuntaukselle on (Venäjällä) olemassa  jokin tilaus”. Järkevältä vaikuttanut Ivan arveli, että lasten huostaanottoja on muuallakin, ”me emme vain tiedä sitä”.

Ja miksi venäläiset eivät tiedä sitä? Siksi, ettei kellään muulla, syystä tai toisesta lapsia huostaanottavalla maalla ole olemassa omaa Johan Bäckmania kuin Suomella.

(lisää…)

Leivällenne voita

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Naapurimaamme Venäjä näyttää entisestään terhistäytyvän Suomessa havaitsemiensa epäkohtien aktiivisessa korjaamisessa.

Nyt pysäytettiin elintarvikerekat  rajalle, kun Suomessa vieraillut delegaatio oli huomannut merkittäviä Venäjän lainsäädännön vastaisia puutteita maamme elintarviketuotannossa.

(lisää…)

Suomuurainten haku

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Eilispäivän hämmästyttävin uutinen: että kun Puumalassa on helle ja mitataan lämpöennätyksiä, siellä ei olekaan yhtä kuuma kuin virallinen mittari näyttää  vaan asteen pari viileämpää.

Mitä järkeä?  Jos lämmintä on Puumalan väärin (?) sijoitetussa tarkkuusmittarissa 33,7 astetta niin onhan sitä 33,7 astetta.

(lisää…)

Ennustamisen helppoudesta

maanantai 12. heinäkuuta 2010

Espanjan lähes 50 miljoonaa asukasta arvatenkin valvovat ja juhlivat pari viikkoa tai vuotta poikiensa maailmanmestaruutta. Toivoa sopii, että innostuvat saman tien ahkeroimaan ja säästämään taloutensa kuntoon, jotta rakas yhteinen euromme tulevaisuudessa menestyisi ja hyvin voisi.

(lisää…)

Kirjavasiipi, sokea

lauantai 10. heinäkuuta 2010

Taisi olla jo kouluaikana, kun tuli kiistaa paarmoista. Että mikä niitten nimi on.

Mielestäni se harmaaseen pukeutunut pitkulainen otus on sokea paarma ja se kirjavasiipinen kolmionmuotoinen on  nimeltään pelkästään kirjavasiipi.

Täsä uskossa olen elänyt ja aion elää, vaikka kuinka väitettäisiin, että se kirjavasiipi oikeastaan onkin sokkopaarma ja harmaaseen pukeutunut on suppupaarma. Sokko ja suppu, vähemmästäkin menee sekaisin. Ja miten voi olla sokkopaarma sellainen otus, jolla on isot silmät?

Eilen, helteisen heinäkuun perjantaina minua puraisi vähintään 15 kirjavasiipeä ja 20 sokeaa paarmaa; paukamia oli pitkin kroppaa päälaesta ja nenästä navanalaisiin alueisiin asti.

Ainut paikka, missä jollain konstilla saattoi pysytellä paarmoilta turvassa oli tietysti järvi. Kun sinne pakeni ja seisoi nenäänsä myöten vedessä, saattoi saada sokean paarmaan vain nenäänsä ja päälakeensa. Mutta kun kädet ovat pinnan  alla, ne valitettavasti eivät ennätä veden paineen takia pelastamaan nenää, vaan naarashyönteisen salamannopea verityö ehtii kuin ehtíikin tapahtua.

Kerran kuitenkin läpsäisyssä onnistuin, sokea paarma putosi veteen. Ehdin vai ajatella, että tulisi kala ja sen söisi niin siitä saisi. Ja kala tuli heti ja nappasi paarman suihinsa.

Olin hetken onnellinen.

Parhain

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Maailman parhain eukonkantaja on Kauniaisista. Aivan heti ei asiaa uskoisi, mutta pakko on, kun tv:stä näki. Niin sitä vaan pääoman kotipesässäkin kasvaa maanläheistä väkeä.

Sitä ei vielä tiedä, mistä maailman parhain jalkapallojoukkue on kotoisin. Suosikkini Ghana putosi jo leikistä kylmässä Etelä-Afrikassa; maailma ei ole oikeudenmukainen.

(lisää…)