Antti Munnukka

Aamusella riitti lukemista, kun tavasi läpi yhden satasivuisen kirjan ja lukaisi siinä sivussa 32 sivua isoa tabloid-kokoista lehteä.

Satasivuinen kirja oli Lappeenrannan kuninkuusravien uunituore käsiohjelma, nelivärijulkaisu, joka tarjoaa ravi-ihmiselle hämmästyttävän määrän tietoa. Suuri osa tekstistä vielä on painettu kohtalaisen pienellä präntillä, mikä tietysti lisää  sekä tietokoneitten että ihmisaivojen tuottaman tiedon määrää. Ja tunnustaa pitää, panee tämänikäisen miehen siristelemään silmiään.

Voin sanoa, että Lappeen käsiohjelma on hyvä, etten sanoisi erinomainen. Erinomaiseksi sen suomenhevosten kannalta tekee historiaihme Veijo Toivosen laatima kahdeksansivuinen katsaus kuningas- ja kuningatarkilpailun hevosiin.

Sitä hevos- ja ihmissukujen tuntemusta! Tuhoton määrä suomenhevostietoa on Nastolan miehen päässä ja arkistoissa.

Mielenkiintoinen huomio löytyi muuten heti ohjelman alusta, jossa kerrottiin kuningatar- ja kuningasehdokkaiden hoitajat ja kasvattajat. Oriiden hoitajista oli naisia 11, tammojen hoitajista vain kuusi? Onko tästä pääteltävä, että lempeä(?) nainen saa kovaluontoisen oriin aisoihin paremmin kuin mies.

ME-hevosiakin käsiohjelmasta löytyy kaksi. Ne voi tavata sunnuntaiaamuna heti kymmeneltä, kun ravataan sekä A- etä B-kategorian oriiden Suomen mestaruudesta. Shettisten lähdössä esittäytyy 107-senttinen urho Golda Apache, joka on ravannut km-ajan 1.59,3. Muistan ajan, jolloin kahden minuutin alitus on suomenhevosellekin kelpo suoritus.

Ja se toinen ME-ori on russ-poni Gumino, jonka vastikään juostu ME on 1.36,1. Älkää missatko näitä lähtöjä!

Sananen sitten siitä lehdestäkin. Lehti on tietysti Hevosurheilu, jonka liitteenä oli kahdeksansivuinen Kunkkarisanomat. Hauskoja juttuja oli useitakin. Enpä esimerkiksi ole tiennyt, että entinen opetusministeri Sari Sarkomaa on ollut niin innokas Lappeen ja muittenkin ravien kävijä, kun kirjoittaa olevansa.

Ja tämä Inka sitten, tv:stä ja Etelä-Saimaastakin tuttu Inka Henelius, joka tunnusti aloittaneensa työuransa Lappeen ravien ns. sisäänkirjoituksessa voilokkien jakajana. Ei tyttöraasu ollut edes tiennyt mikä on voilokki, puhumattakaan, että sen voilokin värillä olisi jotain merkitystä.

Ja senkin tiedon Kunkkarisanomista sai, että Borgströmien tallin uusin tulokas (i. B. Vilunki, e. Kihin Vilma) syntyi EU-vaalien aikaan. Niinpä tammavarsan nimeksi tuli jälleen borgströmiläisittäin hauska, B.Meppi.

/* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:”Normaali taulukko”; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-qformat:yes; mso-style-parent:”"; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin-top:0cm; mso-para-margin-right:0cm; mso-para-margin-bottom:10.0pt; mso-para-margin-left:0cm; line-height:115%; mso-pagination:widow-orphan; font-size:11.0pt; font-family:”Calibri”,”sans-serif”; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-fareast-font-family:”Times New Roman”; mso-fareast-theme-font:minor-fareast; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-bidi-font-family:”Times New Roman”; mso-bidi-theme-font:minor-bidi;} Uppoutuminen maan parhaimpien ravihevosten sukutauluihin on parhaimmillaan kiehtovaa. Otetaanpa pikku käsittelyyn esimerkiksi periyttäjäihme Turo. Turolla on viime tietojen mukaan 1196 rekisteröityä jälkeläistä, sen varsat ovat juosseet kilpailuista voittoja 2071 ja rahaa 7,8 miljoonaa euroa.

Turon kilpailu-ura jäi valitettavan lyhyeksi. Valmentaja Seppo Sarkola taikoi sillä kuitenkin 51 startista 36 voittoa, Ori voitti muun muassa Pikkukunkun, Tawaststjernan muistoajon, Derbyn, Suurmestaruuden, Suviyön suurravit ja Tähtisprintterin. Kuninkuusraveihin se ei koskaan osallistunut.

Turosta on syytä kirjoittaa jo siksi, että Lappeen kuninkuusravien kuningas- ja kuningatarkilpaan kelpuutetuista 24 hevosesta peräti yhdeksän on sen jälkeläisiä. Oriiden joukossa ovat turolaisia Frans, Ramiini ja Einomies. Tammoista tasan puolet eli Jussin Vappu, Marimin, Karkkipäivä, B. Turolii, I.P. Vipotiina ja Kromi ovat Turon tyttäriä.

En nyt mene vannomaan, mutta tokko koskaan yhdellä oriilla on ollut yhtä suuri osuus maan suurimman ravitapahtuman tähdistä.

Mitäpä sitten löytyy Turon sukuhistoriasta, kun sitä Suomen Hippoksen Heppa-tietokannasta katselee?

Sanonpa, että kaikki, mitä satavuotiaan suomenhevosten jalostushistoriasta on tarpeen löytyä, jopa yltäkylläisesti. Murtolaisia ravikuninkaita Eri-Aaronista. Akapeetuksesta, Suhinasta, Eristä, Eri-Vilistä alkaen. Lohdutusta, Kirppua, Vieterin esi-isää Uljaanpoikaakin ja sokerina pohjalla Karjalan ravikuningasta, Fritz Buttenhoffin Eino-Vakaata. Ja etenkin Sopusointua.

Sopusointu on niitä komeimpia suomenhevosen nimiä sieltä sadan vuoden takaa, suomenhevosten jalostusrekisterin alkuajoilta.

Ajatelkaa, suvussa on Sopusointu ja Eino-Vakaa, mikä sopusointuinen yhdistelmä.

Turon Lappeeseen tulevista jälkeläisistä suurimmat voitonmahdollisuudet ovat tietenkin SE-tamma I.P. Vipotiinalla. Ulkona eivät kuningatarkamppailusta ole myöskään B. Turolii ja Marimin, joilla kummallakin on pari kertaa ollut epäonninen kuningatarkilpa.

Orijoukosta saattaa yllättäjäksi tulla perussuomalainen liinakko Einomies, Alivaltiosihteeri-hupailun toimittaja Einomies Porkkakosken kaima. Einomies on voittajaryyppiä. Huomattavaa on, että että kiuruvetinen ori ei ole tänä vuonna ravannut yhtään mailin matkaa; sen viimevuotinen ennätys 23,7a ei vielä kerro nopeudesta mitään.

Sopusoinnussa kohti aurinkoisia kuninkuusraveja!

Kävin kuninkuusravitalkoissa. Edustin Taipalsaaren hevosjalostusyhdistystä, jonka ainaisjäsen olen.

Häpeä tunnustaa, että vietin talkoissa vain kaksi tuntia, kiersin kiinni kymmenkunta pulttia ja kannoin joukon rautaisia esineitä, joista syntyy telttoja ravivieraiden hyvinvointia varten.

Lisäksi – vielä häpeällisempää – nautin myös kevyen kenttälounaan, jollainen olisi kuulunut vain oikeille talkoonaisille ja -miehille.

Kuulin talkoissa, että Lappeen kuninkuusraveihin saapuu koko joukko ruotsalaisia vieraita, esimerkiksi Jan-Olov Persson seurueineen.

Hevosmiehet tuntevat Perssonin Järvsöfaksin kasvattajana, omistajana ja ohjastajana, siis sikäläisenä Pentti Savolaisena tai Reijo Borgströminä.

Uraansa lopetteleva Järvsöfaks, 15, on maailman nopein kylmäverinen ravuri.  Sen ennätys on 17,9a. Saapa nähdä, kuinka lähelle sitä pääsevät Saran Salama ja kumppanit sunnuntaina Lappeessa, kun toivottavasti otollisessa säässä painelevat Lappeen uusitulla radalla mailin matkan niin kovaa kuin pääsevät.

Järvsöfaks omistaa yhä edelleen myös perättäisten voittojen ME:n, 42 voittoa. Yhteensä niitä voittoja on kertynyt 196.

Hassu juttu muuten tämän Järvsöfaksin nimi, Suomessa se tuntuu usein muuttuvan Järvsjöfaksiksi. Voi olla että itsekin moiseen nimenväärennykseen olen syyllistynyt.

Järvsö on pikkupaikkakunta keski-Ruotsissa, josta niin Persson kuin hevosensakin ovat kotoisin. Että Järvsöstä tulee meille hetken pakkoruotsia lukeneille usein Järvsjö, johtunee siitä, että järveä muistuttava Järv-alun jälkeen on mukava lisätä ruotsin kielestä tuttu sana sjö (suomeksi järvi).

Järvsöstä muuten on kotoisin myös entisajan tuttu ruotsalainen laulaja Lill-Babs Svensson, joka lauloi sen hauskan viisun Är du  i mig änny Klas-Göran. Brita Koivunen pomppasi levytilastojen kärkeen muuttamalla kysymykseksi Mua lemmitkö vielä oi Kustaa.