Ns. gaalat ovat sitten tältä tammikuulta lopussa, kun sunnuntai-iltana nähtiin Jussi-gaala. Mieleenpainuvinta oli, kun Lasse Pöysti, 85, äityi lavalla kehumaan betonijussin saanutta Elina Saloa, 75, niin pitkäksi aikaa, että piti valot pimentää, jotta saatiin mies hiljenemään. Eipä silti, mukava oli Pöystiä kuunnella ja kyllä, Elina Saloa kannattaa kehua. Parempaa Pikky Myytä ei ole.
Gaaloissahan on tapana palkita yksiä, jotka sitten saapuvat lavalle ja kehuvat palkinnostaan toisia. Turhaa vaalimattomuutta, kehuisivat nyt joskus itseäänkin.
Monissa tositv-ohjelmissa nykyään alkuteksteissä usein lukee, että ”ohjelma sisältää tuotesijoittelua”. Miksei sitä ole gaalaohjelmissa, jotka ovat pelkkää tuotesijoittelua?
Aivan uusiin ulottuvuuksiin tuotesijoittelun veivät näyttelijä Sara Melleri &al., jotka sijoittivat elokuvatuotteen lomaan myös presidenttituotteen ja kannustivat tv-katsojia ja gaalan osanottajia äänestämään Pekka Haavistoa tai vähintäänkin numeroa 2. Jos Haavisto Korvenkankaan Nesteellä ehätti katsomaan Jussi-gaalaa, mahtoi tuntua mukavalta.
Mahtoi paikalla rentoutumassa ollutta SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaista puolestaan tilanne pänniä. Jutan ehdokkaaksi maanittelemaa Paavo Lipposta ei taida surullista kyllä muistaa enää kukaan.
Twitterissä Jutta sanoo olleensa Jussi-gaalassa juhlistamassa Suomalaista elokuvaa. Juhlistamassa? Olisiko ollut parempi sanoa juhlimassa? Jutta itse kuului tunnustaneen suosikkifilmikseen hurmeista äksöniä sisältävän amerikkalaisen Oscar-rohmu Gladiaattorin…