Heräsin aamulla, kun luuri huusi! Äkkiä ylös, luuri käteen ja epätoivoista sohimista ennen kuin unen sekaisena löytää sen oikean napin! Se onkin tuuria, jos löytää sen heti. Yleensä on otettava silmälasit ja painettava lampun nappia saadakseen valoa, että näkee painaa nappia.
Seuraavaksi vessaan, missä ensin valonappia painan ja seuraava napin painallus tyhjentää pöntön!
Kahvin keitossa painan nappia, jolloin alkaa kahvi tippumaan. Siinä välissä voinkin pukea päälle, napittaa napit ja nepparit.
Kun pääsen matkaan, niin jo rappukäytävässä painan jälleen valonappia ja sitten hissin nappia. Ulkona odottaa auto, jonka ovet avautuvat napin painalluksella.
Töihin mennessä ovat uudet napit. Ovet auki nappia painamalla. Kun olen vaihtanut vaatteet, niin tietokoneet auki ja silloin niitä nappeja muuten piisaa. Kävelen ympäriinsä ja painelen nappeja. TV auki ja kaukosäätimestä teksti-tv. Auditoriossa oli tilaisuus ja siellä oli käytävä painamassa videotykin nappia. Koko työvuoro tietokoneen kanssa naps-naps.
Kun sitten pääsen kotiin, niin eikös vain pesukone päälle, naps! Tietokone auki ja jälleen kahvit tippumaan. Kattoisko tölsää, ei jaksa painaa nappia.
Joku voi väittää, että naputan jonnin joutavista. Voi se niinkin olla, mutta mieluummin kattelisin jotain nappisilmää!
