Kesä on kiireistä aikaa. Minulla on kalenterissa enää vain muutama vapaa ilta.
Tuntuu, ettei kotona kerkee käydä kuin kääntymässä. Lapset laskemassa jne.
Kesä on puolessa ja on sen verran nähty ja kuultu, että vois vähän raportoida.
Reissua koko perheen voimin on siis heitetty Turkuun ja Viitasaarelle. Turussa oli mieleenpainuvinta varmaan Kakskerran saaren kierros. Siellä kävimme Brinkhallin kartanossa niin, että vain minä ja neiti 13v kävimme sisällä. Herra 9v istui pihalla syömässä viinirypäleitä ja mitä teki herra 11v? Istui autossa ja pelasi PSP:tä.
Viitasaarella kohokohta oli juhannussauna savusaunassa. Siis minusta, koska lapset eivät sitä juurikaan arvostaneet? Outoa, miksiköhän?
Kesäteatterianti on ollut ylenpalttista.
Ummeljoella nähtiin Ella ja Paterock. Herra 9v ja minä ja niin monta kirjastolaista, että joku luuli sen olevan suunniteltua.
Heinolassa kävin Olutseuran kanssa nauttimassa esityksestä Piukat paikat. Siellä sitten nähtiin ihan oikeita näyttelijöitä, ku oli esitystä tähdittivät mm. Arja Koriseva, Jussi Lampi ja Eero Saarinen.
Rölli viihdytti minua ja herra 9v:tä Elimäellä. Silloin esityksen teki erityisen jännittäväksi se, että ukkonen pelotteli. Ennen väliaikaa kuului jyrinää ja salamoi… Vaan, ei pisaraakaan tullut, vaikka kipaisimme hakemassa sadevehkeet valmiiksi.
Korvenkylän Teuvo ja Paperitaivas oli semmonen kokemus, että siihen on saatava revanssi ja se on ensi viikolla. Se menee niin päähän…
Jaalassa oli käytävä katsomassa, millainen on Onnellinen mies ja olihan se onnellinen. Autollinen oli meitä sielläkin, mutta lapsista vain herra 9v.
Monta on vielä näkemättä, mutta aiotaan nähdä!
Lapsista siis mukaan kesäteattereihin ihan helposti lähtee herra 9v ja neiti 13v. Se, mitä herra 11v on mieltä, en kehtaa edes kertoa. Sen voin mainita, että hänen kohdalla minun kulttuurikasvatus on karahtanut kiville.
Elokuvissa on myös käyty. Postia pappi Jaakobille oli just niin hyvä kuin odottaa saattoi, ehkä hivenen parempikin. Tosin vuolaana valuivat kyyneleet…
Ice Age 3 ei aiheuttanut kyyneleitä, vaikka jos olisi, niin se olisi ollut hyvin piilotettavissa, mustien lasien alle. Silloin oli muuten leffateatteri harvinaisen täynnä. Minullakin kaikki lapset mukana ja lisäksi yksi ylimääräinen.
Mitä musiikkiin tulee, niin Lahdessa tuli käytyä heilumassa Yön tahtiin. Välillä se vain on niin, että on keski-ikäisen tätin lähdettävä irrottelemaan ja siihen sopii juuri YÖ ja yö. Tädit jaksaa heilua…
Välillä on autoa korjailtu, mutta sitten taas menoksi. Paljon on vielä keikkaa jäljellä. Seuraavaksi lähdemme Kuopioon!