Huvitan itseäni halvalla. Luen ja katselen myynti-ilmoituksia. Myytäviä olevia autoja on kiva katsastaa. Siis niitä ilmoituksia lehdestä. Aluksi karsin sillai, että katson vain alle tuhannen euron autot. Ihan vaan sen takia, että on uskottavampaa haaveilla vähän halvemmasta autosta. Sitten suoritan karsintaa värin ja merkin takia(miehet eivät kai tee näin?). Sen jälkeen alan syynätä niitä kuvan alla olevia pieniä tekstejä. Karsinta jatkuu ajetuilla kilometreillä. Turha siis haaveilla autosta, jolla on ajettu yli 100 tuhatta. Lopputulos on yleensä se, että jäljelle ei jää mitään, koska erittäin harvoin on halpaa autoa, jolla on vähän ajettu. Tai jos on, niin joku vika siinä täytyy olla.
Eritoten jäi mietityttämään auto, jossa mainittiin ”ehjä tuulil.” Tarkoittanee ehjää tuulilasia? Ei oo totta! Ehjä tuulilasi, wau! Onkohan sitten niin, että kaikissa muissa kohteissa on viallinen tuulilasi? Entäs sitten ”vara-av.” Käsitin sen niin, että auton mukana tulee myös vara-avain? Mielenkiintoista on, kuinka on niiden autojen kohdalla, joissa sitä ei tule. Onko se vara-avain jäänyt edelliselle omistajalle, joka katumapäälle tullessaan voisi sitten tulla hakemaan autoansa?
Mites ”Suomi-auto”? Mikä tekee Toyotasta tai Peugeotista Suomi-auton? Alkaako siellä heti käynnistämisen jälkeen soida Matti ja Teppo? Vai ilmastoinnin puutteessa auton sisätila tuntuu enemmän saunalta?
Hämmästyttäviä myynti-ilmoituksia. Luokittelisin samaan sarjaan, kuin ne eräät huonekaluista kertovat ilmoitukset. Niissä myydään Sänky, ilman pohjaa, ilman jalkoja. Mikä se sellainen sänky on? Jää mietityttämään, mahtaako sellaisessa kokoonpanossa olla laitaa… Ettei nyt vaan ihan mentäisi höynäytettäväksi.
Onneksi ei nyt tarvitse juuri hankkia autoa, eikä sänkyä. Autoa voisi yrittää viedä katsastettavaksi ja sänky… No, löytyy pohja ja jalat, vaan ei laitaa.
