Sen huomaa, kun ei tarvitse lähteä mihinkään. Niin, ja siitä kun katsoo ulos ikkunasta… Ilma on sopivasti kostea.
Neiti 13v meni leirille. Ei ihan leirisää, mutta ymmärtää paremmin, miksi varustelistassa luki sadevaatteet. Ei tarvitse hikipäässä lentää, kun on sopivasti viileää. Pääsee oikeaan leirifiilikseen. Ehkä seuraavalla leirillä on sitten poutaisempi sää.
Herra 11v oli eilen pelaamassa. Kyllä sitä vähän tunsi myötätuntoa, kun ajatteli poikaa pallon perässä juoksemassa ja vettä satoi. Viesti tulikin sitten illan suussa: – Laittakaa sauna päälle! Kotiin saapui märkä ja viluinen pelimies. Seuraavassa pelissä se märkyys voikin sitten olla hikeä.
Herra 9v katseli apeana ikkunasta ja kertoi, että kyllä on ikävä aurinkoa. Valitti, ettei voi mennä ulos, kun siellä on kylmä? Lähti sitten pihalle, kun kaveri tuli hakemaan ja joka kertoi laittaneensa viisi puseroa päälle. Miten sitä mahtoi talvella tareta?
Kesä ja se loma on vasta alussa ja uskoisin, että aurinkoakin vielä saadaan, ihan riittävästi. Minua ei kyllä auringon poissa olo juuri häiritse. Onpahan hyvä syy pysyä sisällä, lukea kirjaa sohvan nurkassa, kirjoittaa kirjeitä ja vaikka mitä mukavia sisähommia. Onneksi minulla ei ole tarvetta ottaa aurinkoa tai hoitaa puutarhaa. Vallan oivallisesti voin olla sisällä ja puuhaa ja puhdetta piisaa. Sitä paitsi, ei minua sade estä uloskaan menemästä. Päinvastoin, ilma on niin happirikasta ulkoiluun ja ei tuu hiki, eikä häikäse.
Loma on loma, eikä sitä ilmat säätele. Loma on loma, kun voi vaan olla eikä tartte kellon perässä juosta. Aivan ihanaa lorvintaa kellon ympäri!
Niin, mukavaa että lomalla voi todellakin lorvia jos niin huvittaa. Harmi vaan että on paljon ihmisiä jotka eivät ole tätä oivaltaneet.
Lorviminen on taito
heh, olen sen huomannut, kun vanhemmiten kone välillä vaan hyytyy…