Koulusta tulee aina välillä lappuja koteihin, sellaisia eräänlaisia tiedotteita.
Eilen herra 11v oli tuonut sellaisen minun pöydälleni. Huomasin sen, kun tulin töistä ja eniten kiinnitti huomiotani lapun ulkoasu. A4 kokoinen, mutta sen tuhannella mutkalla, niin että oli pakko kysyä, oliko kuljetus tapahtunut kenties taskussa…
Luin sen kertaalleen enkä kovinkaan syventävästi, niin ku nyt työpäivän jälkeen mikään kovin syventävästi tapahtuisi.
Tänä aamuna, hyvin nukutun yön jälkeen havahduin tutkimaan sitä niin, että ymmärsin mitä siinä luki. Se alkoi näin:
”Huomenna menemme siis Kouvolan teatteriin…”
Kääk, siis tänään ja klo 10 ja poika oli menossa lukujärjestyksen mukaankin klo 10 kouluun. Heti aloin suunnitella, voisiko poika mennä suoraan teatterille ja voisikohan sieltä lähteä suoraan peliin ja milloin kerkee syödä yms. Olin jo laittaa opelle sähköpostia, kun ei oo kännykkänumeroa, tekstarin olisin jo laittanut. Onneksi en tehnyt mitään, sillä menin herättämään herra 12v:tä.
- Hei, meet sie suoraan sinne teatterille? Tarttet sie rahaa?
- Mie olin teatterissa jo viime viikolla…
- TÄH? Siin lapus luki, et tänää?
- Mie unohin tuua sen lapun viime viikolla…
Oli laskettava sataan. Hupsis-mieheltä onnistuu kaikenlaiset unohdukset! Erheellisesti kuvittelin, että se olisi vain sitä, kun mm. vaatteet ja koulukirjat tuppaavat unohtumaan ihan minne sattuu.
Kiltit opettajat: Laittakaa päivämääriä niihin tiedotuksiin, niin monelta turhalta huseeraamiselta vältyttäisiin. Sillä – luulen, että näitä Hupsis-miehiä on muissakin perheissä.
Tuttu tunne, 4. luokka pojalla ohi ja tuntuu unohtavan kaiken mahdollisen…
Siis oikein mukavaa, kun näitä Hupsis-miehiä piisaa