Huisin hauskaa hulvatonta hupia haettiin Hangosta.
Pelimiehellä pukkasi peliä Itämeri cupin merkeissä Suomen etelässä. Näin Hanko mainostaa itseään, 30km rantaviivaa!
Jos kerran pelimies pääsee reissuun, niin miksei koko perhe nauttisi samalla.
Pakkauduimme autoon jo torstai-iltana ja ei kun tien päälle. Olimme Hangossa kello 23. Siihen aikaan vieraassa kaupungissa suunnistaminen ei ole niin kaksista, mutta onneksi neiti 12 v. toimi oivallisena kartanlukijana. Harharetkille ei harhauduttu. Asetuimme taloksi vuokraamaamme kaksioon.
Pelimiehelle toimimme kuskina ja huoltajina. Pari kivaa riitelyä sisarusten kanssa antoi uutta potkua peleihin. Sillä aikaa kun yksi meistä keskittyi palloon, me muut tutustuimme Hangon ytimeen. Ihana, rauhallinen pikkukaupunki. Pikkukauppoja ja vanhoja rakennuksia. Ihmiset olivat niin ystävällisiä! Eräskin täti, jonka yhytimme paikallisen neste-kaupan edestä, neuvoi meille erään paikan lähtien itse opastamaan. Samalla kertoi, kuinka vain kirjasto (Hyvä!) on vielä Hangossa, kun kaikki muut palvelut ovat pääosin keskitetty Tammisaareen.
Tepastelimme siis ympäriinsä, mutta emme käyneet vesitornissa, emmekä kirkossa, jotka töröttivät keskellä kaupunkia. Sen sijaan ajoimme autolla pitkin rantaviivaa ja välillä päästin lapset irti ja annoin kirmata pitkin rantaa. Vielä lauantai-iltana ajoimme kello 21 jälkeen purkamaan viimeiset energiat sinne hiekkarannalle.
Minä se vaan istuksin rannalla ja hengästytti pelkkä katselukin. Siis, kun oli niin kaunista!
Toisin, kun olimme alun perin suunnitelleet, niin me sittenkin seurasimme pari peliä! Se on kyllä eri jännää. Olisi tehnyt kamalasti mieli kiljua kannustuksia, mutta ei arvannut, ettei vaan olisi saattanut hihkua väärässä paikassa. Jonkin verran harmitti se, että pojat olivat aika kovilla, kun olivat niin pienellä porukalla. Toisilla oli poikia vaihtopenkillä ja näillä pikku-susilla vain yksi. Silti, olivat niin reippaita, että olisi tehnyt mieli juosta halaamaan kaikkia!
Kulkue oli tosi hauska. Lähes kaikki joukkueet kulkivat kulkueena läpi kaupungin näyttäen kaupunkilaisille, kuinka paljon heitä on – paljon! Mikä ihana meteli, kun kaikki huusivat omia ”mainoksiaan”.
Semmonen viikonloppu tai osa siitä, kun kerettiin niin paljon muutakin!