”Yskä on keuhkojen ilman äkkinäinen puristuminen äkkiä raottuvien äänijänteiden välitse. Tällöin poistuvat henkitorvesta ja sen haaroista sinne joutuneet vieraat aineet, lima yms. Yskää sanotaan kosteaksi, jos siinä erittyy limaa, ja kuivaksi, jos limaa ei erity. Yskä on yleistä monissa hengityselinten taudeissa, toisinaan sivuoireena muissakin taudeissa. Se on aina taudin oire, ei mikään erityinen tauti.” (Wikipedia)
Meillä yskitään. Sanoin yskijä-pojalle, että käsi suun eteen. Nuorempi sanoi siihen, että onko ihan pakko? Hän vois yskiä ennemmin vaikka peiton alla, kun laittaa käden suun eteen. Käteen yskimisessä voisi olla se mahdollisuus, että kaikki mahdollinen olisi sitten kädessä. Niinpä ja sitten se siitä kädestä leviää ties minne. Ei ihme, että pyydetään pesemään käsiä. Sano sitten käsipäivää näin tautisena aikana. Ei tiedä levittääkö vai saako jotain.
Kun Katariina oli pieni, yritin jo häntä opettaa laittamaan kättä suun eteen. Katsoi minua kuin vähämielistä, ettei varmana laita! Hyi olkoon, jos vaikka aivastaa ja sitten olisi kaikki räkä kädessä?!
Käsittäisin käden suun eteen panemiseen joko äänieristeeksi tai jonkinmoiseksi hienotunteisuudeksi ellei sitten huomion herättämiseksi, että minä tässä nyt ryvin. Mitä sitten olisi tehtävissä? Joku nenäliina, paperi tai pyyhe aina mukana tai edes perässä. Mihin sen sitten laittaisi, kun siihen on pärskinyt? Ei kai taskuun, niin kuin ammoisina aikoina.
Parasta olisi kai kääntyä toiseen suuntaan yskiessään tai muuten pärskiessään.
Minua taas aivastuttaa joka päivä ja se minun kohdalla normaalia. Väitän kuitenkin olevan ihan terve 
. Jo silloin kun Katariina oli pieni ja menin hakemaan sitä vanhemmiltani, tyttö tunnisti äitin tulevan, kun alaovelta kuului aivastus. Allerginen aivastus ei tartu!
