Kolme kivaa 
Pikkualustuksena taas se, ku sitä on niin yksinkertaisella (omituisella) mielellä varustettu, että kiva syntyy tosi pienestä. (Ja oudoista jutuista).
Eka kiva oli tänään se, kun hyppäsin autoon ja ajoin Kotkaan. Autolla ajo vaan on niin eri kivaa. Riemumielellä taas ratin takana, vaikka just eilen illalla käväsin Lahdessa. Mikään ei oo niin kivaa kun bensaa tankissa ja kai suonissakin. Popit paukkuu ja minulla jalka kaasulla.
Toka kiva on odotushuone. Kyllä, minä pidän odotushuoneista, mutta vain ja ainoastaan, jos minulla on luettavaa mukana. Oma kirja ja sitä on hyvä lukea juuri odotushuoneessa, missä ei voi oikein muuta tehdä. Tänään menin ajoissa, että sain lukea rauhassa. Odotushuone on aivan syvältä, jos ei oo lukemista, sillä tuntuu, että kaikki odottamiseen kuluva aika menee hukkaan. Jos ei ole lukemista mukana, niin aivan varppina on odotettava aivan äly kauan eli lääkärillä aikataulu ryssii. Kirjan kanssa se on jopa toivottavaa.
Kolmas kiva on hammaslääkärissä käynti ja minulla jos kellä, on siitä kokemusta. Olo on (lähes) aina niin levollinen kun astuu ovesta sisään ja asettuu lavitsalle. Minua on siunattu harvinaisen hauskalla lääkäri-hoitaja-parilla. Hoito on hemmetin hyvää ja koen olevani erityisen hyvissä käsissä. Ainoa asia mikä joskus harmittaa, niin se, kun suu auki siinä makaa, lääkärin kädet suussa… Niin, sillai on hankala nauraa. Ketä naurattaa hammaslääkärissä? Minua, joka nyt olen sen verran onnellinen, että naurattaa melkein missä tahansa.
