Nyt on sitten taas nautittu teatterista oikein urakalla.
Tiistaina olimme katsomassa PIKKU PRINSSIä LLL:ssa (lyseon lukion liikuntahalli). Alun perin olin menossa Kasimirin kanssa, mutta viime metreillä se vaihtui Katariinaksi. Esitys oli loistava, suorastaan mykistävä. Yhteistyö oli aivan huikeaa ja loppuun asti treenattua. Jäppisen Ella oli niin hyvä, siis oikeesti niiiiin hyvä! Eniten kuitenkin olin otettu siitä ryhmähengestä ja se body percussion oli aivan mieletön! Olisin halunnut positiivisia arvosteluja! Sillä minä olen tavis kattomaan ja nauttimaan ja tykkäsin aivan simona. Ainoa paha juttu oli valot, siis se valo, joka kiusasi yleisöä. Minä, neuroottinen nainen eli migreenipotilas, kärsin suunnattomasti yleisöön kohdistuvasta vilkkuvasta valosta…
Seuraavana aamuna olin Kasimirin kanssa ja kaikkien niitten muiden eskarilaisten kanssa katsomassa Kouvolan teatterissa RONJA RYÖVÄRINTYTÄR. Ujuttauduin mukaan, ku Katariina ja Kasper jo koulun kanssa kävivät sen katsomassa ja en kehdannut yksinkään mennä…ja joo, pakko on nähdä kaikki Kouvolan teatterilaisten esitykset! Ronja oli mahtava ja Elina oli just niin Ronja ku olla voi, aivan kuten V-M Birkinä. Etukäteen mietin kuin paljo kirjoillaan, niin ku kirjassa, jonka lapsille luin joku aika sitten, mutta yllättävän vähän.
Lauantaina olin sitten Klubilla katsomassa MIEHEN MUOTOKUVA. Eka kertaa klubilla rempan jälkeen, pikkasen jännitti. Vaan, upea näytelmä! Tytti Vänskä on minun suosikkini ollut aina Pesulan likoista lähtien ja olen aina haltioitunut hänen äänestään! Muuten se näytelmä oli sellainen, että en usko olisinko niin paljon tykännyt, jos olisin nähnyt sen jossain muualla. Minä vain aina uskon Kouvolan teatterin näyttelijöihin! Olen aina sanonut, että he ovat ”pettämätön porukka”. Minun on siis aina pakko nähdä kaikki, mitä he esittävät, kun he ovat niin tuttuja. Upeeta sitten aina vaan uudestaan nähdä, kuinka muuntautumiskykyisiä he ovat!
Eilen eli keskiviikkona olin ystäväni kanssa Kotkassa. Kairossa esitettiin SATAMAN VALOT. Lippuja ei niin vain saanutkaan, vaan olimme jonotuslistalla, mutta meitä lykästi ja saimme liput. Varasin sitten pöydän meille, koska aioimme myös ruokailla, joten niin ollen oli paikka varattu. Ruoka oli hyvää, vaikka minun oli tyydyttävä katkarapusalaattiin, helpoimmin listalta syötävä ruoka, koska olin jo aamupäivällä käynyt hammaspolilla. Musikaali oli hienosti toteutettu ja se toimi kolmen näyttelijän voimin. Biisit olivat hyviä! Käsikirjoitus hämmensi, koska joukossa oli jo kuluneita vitsejä. Minua ne häiritsevät aina, myös kirjoissa. Haluan aina uutta. Vaan, näyttelijät venyivät tosi paljon ja se oli positiivista.
Teatterissa käymisistä voisin kirjoittaa kirjan… Eli lisää on luvassa.
