Minä rakastan maanantaiaamuja! Ihana arki alkaa. Näin loman jälkeen se on vieläkin hauskempaa. Joo-joo, uskokaa vaan, minusta arjen rutiinit pitävät sillai mukavasti liikkeessä. Viikon lorvimisen jälkeen on erittäin terveellistä päästä kiinni taas ”normaaliin” elämään.
2/3 osaa lapsistani lähtivät aamulla kouluun, eivätkä ollenkaan vastentahtoisesti. Itselläni on pehmeä lasku töihin, kun on iltavuoro. Kuopukseni lähtee eskariin sukset kainalossa. Siinä olikin taas miettimistä, että saadaan oikeat monot ja sukset. Meillä ei ole kaikille suksia, niin kierrätetään. Nyt sitten vaan on kädet ristissä toivottava, ettei Kasperilla ole hiihtoa tällä viikolla, sillä Kasimirilla on hänen hiihtopakettinsa käytössä. Kasimirin monot olivat käyneet pieniksi ja Kasperin monot ovat pikkasen reilut, mutta laitetaan villasukkat, niin ei ainakaan palele varpaita.
Talvilomalla oli pari tähtihetkeäkin. Kävin nimittäin elokuvissa maanantai-iltana. Elokuva oli Suden vuosi ja siitä teki erityisen se, että olin elokuvateatterissa kahdestaan ystäväni kanssa! Jo lippukassa sanoi odottaneensa meitä. Niin vaan sitten kävi, ettei muita katsojia tullut ja ovet sulkeutuivat ja näytös oli vain meidän. Loistavaa, pikkukaupungin etuja, ettei ole tunkua elokuviin.
Toinen huikaiseva kokemus oli keskiviikkoillan visuaalinen kirkkokonsertti, Valo Oratorio Kuusaan kirkossa. Se ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi, sillä niin olivat kaikki kohdallaan. Jo Kuusaan kirkko oli paikkana niin kaunis. Valot ja musiikki menivät niin yks yhteen, että se oli suorastaan jännittävää. Se konsertti antoi sielulle ja mielelle, silmille ja korville niin unohtumattoman elämyksen, että sillä elää pitkään.
Kaiken kaikkiaan en saanut lomallani aikaseksi puoliakaan kaikesta siitä mitä olin suunnitellut tekeväni, mutta eikös loma ole sitä varten, ettei silloin tarvitse tehdä mitään? Jos niin on, niin sainpahan silti kirjoitettua pinkan kirjeitä, pikkasen siivottua, jonkun verran luettua ja tietysti oltua kotona lasten kanssa. No, hyvä on, ulkoilimmekin parina päivänä, ilman sauvoja – ja suksia.
