Maria Ridell
***
Vihdoin ja viimein aurinko paistaa ja ainakin tuntuu siltä, että pimeä ja luminen talvi alkaa hiljalleen väistyä ja tehdä tilaa keväälle. Valo on siitä ihmeellinen asia, että se saa olon virkeämmäksi ja mielen valoisammaksi. Ulos on ihanaa lähteä koiran kanssa lenkille ja vain nauttia valon määrästä työpäivän jälkeen.
Kevään alkamisen merkkinä pidän myös paastonajan alkamista. En itse varsinaisesti paastoa, mutta paastonaika on minulle aikaa, jolloin pyrin miettimään sekä omaa että maailman menoa. Kaikkeen en ole tyytyväinen, en omassa, enkä missään tapauksessa maailmankaan menossa. Liian paljon on tuskaa, kärsimystä, surua ja ikävää silmin havaittavissa. Välillä tuntuu, että kriisit ja katastrofit vain seuraavat toinen toistaan. Aivan kuin pimeys laskeutuisi niin monen elämän ylle.
Kuitenkin ehkä vielä tärkeämpää kuin miettiä kaikkia maailman ja omia murheita, on kääntää katse valoon, tulevaan, ja siihen miten asioita voisi muuttaa tai parantaa. Tiedän, että jo pelkästään omaa elämää koskevat muutokset voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä saati sitten maailman tasolla, mutta kaikelle voi yrittää tehdä jotain, edes vähän. Jos kukaan ei yritä, jos kukaan ei toivo, jos kukaan ei rakasta toista, niin emme ikinä saa muutoksia parempaan aikaiseksi. Jokaisen on jostain aloitettava, uskottava parempaan, luotettava tulevaan.
Olen itse viime vuosien aikana huomannut, että hyvin vaikeidenkin aikojen jälkeen voi herätä uudelleen elämään ja uskomaan tulevaan. Ja etenkin siihen, että ihmisten hyvyyttä, ystävällisyyttä ja aidosti välittämistä on vielä olemassa. Se luo uskoa tulevaan ja auttaa toisaalta muistamaan myös sen, että aina itse voi myös jakaa sitä eteenpäin. Voi, kun jakaisimmekin kaiken saamamme hyvän ja rakkauden eteenpäin, niille ihmisille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat!
Paastonajassa on mielestäni kyse niin oman elämän pohtimisesta kuin siitäkin, että annamme omastamme toisille. Uskon, että meillä jokaisella on jotakin mitä voimme antaa eteenpäin, jotta jonkun toisen elämä helpottuisi tai valo ja toivo tulevaan palaisi. Avun tarjoamisen ei tarvitse olla suurta ja hienoa, pääasia on se, että yritämme ja haluamme auttaa toisia.
Aurinkoista ja toivorikasta kevättä kaikille!
