Irmeli Hakkarainen
Lappeenrannan seurakuntayhtymän talousjohtaja. Asuu Peltolan alueella
* * *
Syysillan hämärtyessä kuljen kohti Monaria. Ovi on raollaan ja iloinen puheensorina musiikin kera kantautuu korviini. Olen matkalla opettelemaan rivitanssia tai ”kantria” kuten toiset sanovat.
… toe struts forward …
Musiikki voimistuu ja tempaa rytmillään mukaansa. Saliin on kokoontunut ryhmä innokkaita tanssijoita. Nauru raikuu ja jalat lyövät tahtia.
… rock left forward, recover to right …
Mikähän lie suunta – olen eksynyt kuvioista ja päässä pyörii. Aloitetaan alusta. Hitaasti uudelleen ja uudelleen kerrataan kuvioita.
… hitch right knee forward, step right back …
Uudet termit, uusi kieli. Jalkojen ja aivojen yhteistoiminta ontuu. Pyörähdys, polku, taputus – onkohan järjestys kuitenkaan oikea. Hitaasti alkaa kaaos saada järjestystä – alan löytää tanssin riemun. Musiikin tahdissa välillä hitaasti välillä kiihdyttäen – en malttaisi lopettaa.
… hop feet crossed right over left …
Tanssilakana kädessäni tavaan askeleita. Olen löytänyt liikunnan ilon, yhdessä tekemisen riemun. Saan epäonnistua ilman arvosteluryöppyä, saan sotkeutua ja auttajat tulevat rinnalle.
… tush push, shimmy …
Eikö rivitanssi ole kuin elämä itse. Ajoittain vauhdissa mukana, ajoittain jalat solmussa ja väärässä suunnassa. Löytyykö silloin rinnalla kulkijaa, haluaako kukaan tulla vierelle rohkaisemaan, onko ketään kenen kanssa yhdessä iloita onnistumisesta – miten on? Kuitenkin – pää pystyy ja tuulta päin – kyllä askeleet aikanaan oikean suunnan löytävät.
